Katin Blogi

Riittääkö palkka elämiseen, ovatko työolot kunnossa, uupuuko porukka? - Vielä on tehtävää…

Kati Jetsu

Tehyn hallituksen jäsen

Tehyn vaalit lähestyvät. Valtuustovaaleissa voi äänestää 29.3. – 21.4. Ehdokkaaksi voi asettautua 8. – 28.2. Vaalitulokset julkaistaan 26.4. Yhteistyössä valtuustoryhmien kanssa Tehy julkaisee blogisarjan, jossa valtuustoryhmien edustajat kertovat toiminnastaan ja tavoitteistaan. Tässä blogissa on vuorossa Tehyn vasemmisto ja sitoutumattomat -ryhmä.

Me tehyläiset olemme tajunneet, että kiltisti odottaen vuoro tulee aina viimeisenä, jos sittenkään. Siksi on itte tartuttava hommaan, jos haluaa asioiden muuttuvan. 

Tehy on aktiivisena vaikuttajana sekä päivänpolitiikassa, että meille omimmassa ay-politiikassa.

Sote-sopimus, saavutuksista suurimpia, saavutettiin menneellä neuvottelukierroksella kunta-alalle! Voimme tehyläisinä olla ylpeitä tästä monikymmenvuotisesta tavoitteen saavuttamisesta: sekä palkkoihin että työoloihin pääsemme tulevaisuudessa paremmin vaikuttamaan!

Yhdessä taisteltiin myös yksityispuolen sopimusten neuvotteluissa kesällä. Ihan maaliin asti ei päästy, kun tuo koronan pirulainen iski kapuloita rattaisiin - vielä jäi tekemistä tulevaisuuteen! 

Alaamme panostamalla hyötyjiä tässä maassa ovat ihan kaikki. Pelkkä kauniisti pyytäminen ei ole tuonut meille parempaa arkea.  Tässä ei päde se pohjalaisen työmiehen repliikki heinäkuorman kaatuessa ”Pärjätähän, pärjätähän, ei tartte tulla auttamahan!” Me tehyläiset toimimme yhdessä - yksin pyydetään, mutta joukolla vaaditaan! 

Me Tehyn vassarit - Tehyn vasemmiston ja sitoutumattomien valtuustoryhmä – nostamme seuraavia tärkeitä tavoitteita tulevalle valtuustokaudelle:

- Palkkauksen parantaminen. Palkkauksessa olemme reippaasti jäljessä pohjoismaisia kollegoitamme. Palkat sovitaan neuvottelupöydässä ja siellä Tehyn tulee edelleen olla suuri ja vahva.

- Turvallinen työympäristö tehyläisillä työpaikoilla. Haluamme olla nostamassa keskusteluun vaatimuksen turvallisesta työympäristöstä. Liian monta kertaa kollegamme kohtaavat työssään henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Lainsäätäjän velvollisuus on korjata lainsäädäntöä, jotta työnantajat saavat lisää keinoja luoda turvaa. Vahvaa liittoa kuuntelee myös lainsäätäjä ja yksittäistä jäsentä auttaa oma oikeuspalvelumme hädän hetkellä.

- Katsomme tärkeäksi nostaa esiin ammatillisen jatkokoulutuksen hyödyntämisen myös työntekijän tilipussissa. Lisäkoulutuksesta hyötyvät nyt kaikki muut paitsi koulutuksen käyneen ammattilaisen kukkaro.  Hyvät paikalliset käytänteet pitää nostaa koko tehyläisen kentän tietoisuuteen ja käyttöön.

- Työajan lyhennyksen kokeilu alallamme. Alan pito- ja vetovoimaa voisi lisätä työaikoja lyhentämällä. Lukuisten tutkimusten mukaan työaikojen lyhennyksellä saadaan aikaan parempia työtuloksia. Kokemusta meillä on roppakaupalla vaikkapa osa-aikaisuuden vaikutuksista jaksamiseen.  Esitämme, että kokeilu lyhennetystä työajasta palkkaukseen koskematta aloitetaan Suomessa sotealalta.  

Tänä päivänä Tehy näkyy, kuuluu ja toimii aktiivisesti. Sinä, juuri Sinä, olet oman työsi asiantuntija ja meistä alamme asiantuntijoista koostuu koko Tehy! Ota yhteyttä ja lähde mukaan Tehyn vasemmiston ja sitoutumattomien monenkirjavaan joukkoon.

Tehyn vasemmisto ja sitoutumattomat / Tehys vänster och obundna

Tehyn hallituksen jäsenen, Kati Jetsun, mietteitä

02/2018

...Entäs jos...

Entäs jos, viime perjantai aamuna kello 1 jälkeen valtuusto olisi sanonut EI sopimusneuvottelijoille ja neuvottelutulokselle?

 Mietiskelen tässä, ”ilman alaleukaa” ajatus ilmassa leijaillen. Voin  tässä asiassa olla hyvinkin hakoteillä, mutta ajatuksen ja ajattelun ollessa vapaata tässä maassa, annan sen lentää.

Palataan pikkasen taaksepäin: Kuntapuolella oli edeltävänä tiistaina alkanut ylityö-ja vuoronvaihto kielto ja jo vajaan 8 tunninjälkeen HUS:n johtava ylilääkäri kertoo, kuinka Hus kaatuu. 1 leikkaus on jo peruttu ja ongelmia on vastasyntyneiden teho-hoidon järjestämisessä, kun hoitaja haluavat tehdä vain sovitut, työvuorotaulukon mukaiset työvuorot!

Ylityö-ja vuoronvaihtokielto todettiin siis hyvinkin nopeassa tahdissa toimivaksi työtaistelutoimenpiteeksi, omassa leirissämme. Toisaalta meidät leimattiin myös vastuuttomiksi ahneiksi paskoiksi, niin julkisuudessa kuin yksittäisissä keskusteluissa. No, me kestimme nämä syytökset hyvin, etenkin kun tiesimme, että koko muu kuntapuolen työntekijäjoukko seisoo rinnallamme tässä työtaistelu toimenpiteessä. Huomasitko muuten mediasta, että myös kuntien bussikuskit olivat ylityö ja vuoronvaihto kiellossa, samoin lastenhoitajat tai lastentarhan opettajat?

No entä sitten?

Torstaina muut työntekijä järjestöt olivat valmiita hyväksymään Jalosen antaman neuvotteluehdotuksen (JHL, JUKO jne...). Entä, jos me emme olisi hyväksyneetkään, valtuusto olisi sanonut, että ei käy. 

Silloin Jalonen olisi ilmoittanut, että selvä juttu, sopimusta ei synny, otetaan avuksi valtakunnan sovittelija. Muut kunta-alan neuvottelijat, olisivat kilvan ilmoittaneet, Olli Luukkainen (OAJ) etunenässä, että ei KOHO ( Super ja TEHY) tule saamaan sen kummempia korotuksia kun hekään! Olli olisi varmaan ilmoittanut, että kokematon puheenjohtaja vie joukkonsa tyhmällä tavalla umpikujaan. Oikeassahan Olli olisi tuossa ollut, kerron kohta miksi, mutta sitä ennen jatketaan tätä "entäs jos ajattelua"...

Olisimme siis olleet tilanteessa, että muut järjestöt ovat allekirjoittaneet  jo sopimuksen. Sopimuksessa he saavat yleisen linjan mukaiset palkan korotukset, tai itse asiassa pikkaisen paremmat korotukset, kuin tuo yleinen linja, joka on ollut 3,2% palkoista. Lisäksi he saivat korotusta palkallisiin isyysvapaisiin, oikeuden jäädä kotiin hoitamaan alle 12 vuotiasta sairasta lasta, lomaha- kompensaationa 260€, luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun aseman parannuksen. Nämä kaikki edellä mainitut ovat ns. maksavia parannuksia, joita edellisellä kerralla sopimuksiin on tullut monta vuotta sitten. 

Entä me sitten, KOHO ilman sopimusta, ylityökielto jatkuu ja edessä myös lakko uhan realisoituminen?

 Meillä on Tehyssä lakkoiltu parikin kertaa ja molemmilla kerroilla todettu se toimenpide tehottomaksi. Lakon organisointi on hankalaa ja kallista eikä kaikki valitettavasti ole kovin innokkaita jäämään pois töistä 50€ suuruista lakkoavustusta vastaan. N.50€/ päivä kun ei elätä asuntovelallista perheellistä tai sen enempää vuokralla asuvaa perheellistäkään. Lakko on siis alallamme valitettavasti huono työtaistelu toimenpide, sillä saamme vain yleisen paheksunnan niskoillemme. Otsikoissa varmasti olisi ollut syöpää sairastava lapsipotilas, joka nyt jää ilman kipeästi tarvitsemaansa leikkaushoitoa tai jotain muuta vastaavaa. Me olisimme tämän kyllä kestäneet tietäen, että suojelutyö on juuri näitä tapauksia varten, mutta paskan sataminen niskaan on aina paskan satamista niskaan.

Olisimme toki voineet jatkaa hyvin toimivaa ylityö ja vuoronvaihtokieltoakin, mutta silti olisimme Jalosen puljusta, KT, saaneet ilmoituksen, että Bulevardilla tavataan Minna Helteen pöydässä. Jalosella ei olisi ollut edellytyksiä käydä meidän kanssamme enää keskusteluja esim. Palkankorotuksista sillä, häntä sitoo myös muiden kunta-alan työntekijäjärjestöjen kanssa tehty sopimus. Tästä sopimuksesta olisi varmasti kollega ammattijärjestöt pitäneet hyvin tarkasti kiinni!

Helten pöydässä Bulevardilla, muuten tarjoillaan pelkästään kirkasta vettä. Huolimatta siitä, että Minna meille Tehyläisille tuttu nainen onkin, tarjoilu on kaikille sama, sen valtakunnansovittelija selkeästi ilmoitti jo neuvottelukierrosten alkaessa viime syksynä. Vesitarjoilun lisäksi kaikki Helteen sovitteluun tämän neuvottelukauden aikana päätyneet pidemmät sopimukset (yli 1v), ovat päättyneet yleisen linjan 3,2% korotusten mukaisesti. Tämän voitte tarkistaa.

No, me olisimme sitten jatkaneet omaa työtaisteluamme tovin. Mukaan asiaa ratkomaan olisi toivottu maan hallitusta, valtiovallan mukaantuloa rahakirstunsa kanssa. Valitettavasti en jaksa uskoa, että Siplä apuun olisi tullut. Apua häneltä nimittäin kertaalleen kysyttiin jo, kaikkien kunta-alan työntekijä järjestöjen voimin. Ei kiinnostanut lomarahakompensaatio Sipilää, vaikka hän oli omassa puheessaan ilmoittanut syksyllä että "Palkanmaksuvaraa on!"

Kuten olemme tällä hallituskaudella huomanneet valtion lempi ystävä ei ole ollut matalapalkkainen hoitotyöntekijä tai sen enempää kärsää savessa möyrivä kuntatalous. Molempia on rokotettu ja ruoskittu kaksin käsin. Kuntien mahdollisuudet järjestää pelkät lakisääteiset palvelut, ovat jo nyt yleisen "kekseliäisyyden" tai kunta-alan työntekijöiden venymisen varassa.

Meillä työtaistelutoimenpiteet olisivat siis jatkuneet, kunnes omatkin jäsenet olisivat hermostuneet, rahat olisivat loppu. Mitäs sitten olisi tapahtunut? No, sitten Millariikka olisi nöyränä tyttönä lähtenyt juomaan sitä vettä, Helteen Minnan pöytään ja allekirjoittanut sopimuksen, jossa olisi ollut vain tuo yleisen linjan mukainen palkankorotusprosentti, ilman noita "herkkuja" joita muut kunta-alan palkansaajajärjestöt olisivat saaneet.  Talon tapa, kun valtakunnan sovittelijan pöydässä on, että siellä puhutaan vain rahasta, ei teksteistä.

Siitä se olisi riemu revennyt Tehyläisten kesken! Pitkä työtaistelu ja palkkiona 3,45% palkankorotus. En usko alkuunkaan, etteivätkö myös muut kunta-alan järjestöt olisi ottaneet osaa tähän ”riemuun”, toki toisesta, myös, negatiivisesta kulmasta. 

Tallainen ajatusleikki tänään ja erimieltä saa ja pitääkin olla!

Viikonloppuna Tampereella sain pitää puheenvuoron siitä miltä Sote kenttä näyttää työntekijän silmissä 2017, alla  Tehyläinen näkemykseni:

Koulutuetun sosiaali- ja terveysalan työntekijän asema nyt ja tulevassa Sote-uudistuksessa

Lähdin kokoamaan  sitä mitä Sote henkilöstön arkeen tänään kuuluu. Oma taustani tulee tuolta TE-puolelta eli terveydenhuollosta ei niinkään sieltä SO-puolelta, jota taas edustaa tänään toinen Kati.

Ajattelin, että paras tapa on johdatella teitä kuulijat aiheen sisälle, on esimerkkien kautta. Siksipä esimerkkikin kiertävät tätä maata ja kertovat siitä mitä meille todella kuuluu, keskellä maan historian suurinta hallinnollista uudistusta.

Ensimmäinen esimerkki tulee Kuopiosta, mutta se voisi yhtä hyvin tulla mistä tahansa maan viidestä suuresta yliopisto sairaalasta tai keskussairaalasta. Erityisesti se voisi tulla näiden sairaaloiden päivystys tai teho-osastoilta, joissa henkilökuntaa tarvitaan paljon ja työ on erityisen hektistä.

Sairaanhoitopiireissä on ollut maan tapa kieltää kaikki alle 13 päivän työsuhteet. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sijaisia ei oteta lyhytkestoisiin poissaoloihin. Lyhytaikaisten sijaisten kieltoa on perusteltu organisaatioiden ns. sisäisillä sijaisilla tai varahenkilöillä. Nämä varahenkilöresurssit on valmiiksi niukoista osastojen henkilöstöresursseista revitty, jotenkin irralleen, kaikkien osastojen yhteiseen käyttöön.

Käytännössä homma on hyvinkin tuttu ilmiö jo hölmöläisten peiton jatke sadusta.

 Käytäntö on siis tämä: kun kollega osastolta on sairastunut, ei hänen tilalleen ole tullut ketään, vaan sitten on päivä vedetty vähän niukemmalla resurssilla, kaikki hoitaen.

Entäs sitten, kun sairastunut on useampi kollega? No sama juttu, on vedetty vuoro vielä vähän niukemmalla resurssilla, Kaikki potilaathan pitää edelleen hoitaa hyvin.

Avuksi tilanteessa on otettu pitkät vuorot (14 tuntia, max 15 tuntia) vuorojen uudelleen järjestelyt ja talkoo henki. Lähiesimiehen pää tehtävä onkin soitella hoitajille kotiin,  vapaa-ajalle ja kasata käytännössä vuorojen vahvuudet uudelleen ja uudelleen.

Aikansa hoitajat ovat talkoohenkeä jaksaneet ylläpitää, mutta kun tilanne on muistuttanut enemmän noidankehää kuin hoitoketjua, tuli esimerkiksi Kuopiossa mitta täyteen.

Valitukset päättäjille, eivät henkilökunnan lisäresursseista tuoneet tulosta, rahaa ei ole, ainoa suunta asian korjaamiseksi henkilökunnan mielestä oli kääntyä Avin puoleen.

Se kaikkein suurimmin tilanteesta kärsivä, potilas, sai sitten Avin huomauttamaan, että tilanne on kestämätön ja sille on tehtävä jotain.

Huomautus tuli Avilta, mutta edelleen on auki mistä lisäresurssit Kuopiossa otetaan?

Kuten jo sanoin, Kuopio ei ole ilmiönsä kanssa ollenkaan yksin, meillä hoitotyön resurssit on säästetty niin minimiin, että on asiallisempaa puhua urakka kuin hoitotyöstä.

Seuraava esimerkki tulee Pietarsaaresta tai Porvoosta

Sote uudistuksen myötä tehdään ihan järkevääkin politiikkaa sitä, kuinka kattava maamme sairaala tai terveyskeskusverkosto on. Me tarvitsisimme kaikki osaavat hoitotyöntekijät edelleen omien kansalaistemme hoitotyöhön, mutta korkeampi palkkataso ja paremmat vaikutusmahdollisuudet ulkomailla ovat alkaneet taas houkutella.

Kun Pietarsaaren hoitajat saivat kuulla, että heidän pieni sairaalansa ajetaan alas. Ei suunta hoitajien työmatkalle ollutkaan lähin laajan päivystysstatuksen saanut sairaala Seinäjoella, vaan työmatkasuunta on nyt Ruotsi tai Norja.

Suunnan vaihtoa helpotti erityisesti se, että ruotsia puhutaan Pietarsaaressa tai Porvoossa työkielenä sujuvasti.

Porvoon sairaalan synnytysosaston alasajossa, kielitaitoiset kätilöt suuntasivat ennen Ruotsiin kuin pääkaupunkiseudulle. Vaikka Hus työnantajana oli toivonut saavansa apua kätilöpulaan juuri Porvoosta.

Ulkomaat ovat alkaneet vetämään taas erityisesti vastavalmistuvia ammattilaisia, sillä palkka on siellä kaksinkertainen Suomen hoitoalan palkkaukseen verrattuna ja niin työvuorot kuin työajan saat määritellä itse.

”Erityishuomio onkin kiinnitettävä koulutuksessa hoitajiemme ruotsinkielen taitoon!” – eikö niin

Seuraava esimerkki tulee Jyväskylästä tai vaikka sieltä missä Sote palveluntuotanto on siirretty Attendolle.

Johtamista, pidetään nykyajassa erittäin tärkeänä. Jos esimerkiksi uudistuksen eteenpäinvieminen mättää ollaan, syystäkin, kohdistamassa katseita johtajien suuntaan.

Hoitotyön esimiehet ovat työpaikolla erittäin tärkeänä ammattiryhmänä.

Hoitotyön esimiehet tuntevat työn, alaiset, ympäröivän yhteiskunnan ja he ovat usein hyvin korkeasti koulutettuja ammattilaisia, he jalkauttavat aikanaan muutoksen Sotessakin.

Mitä sitten on käynyt näissä paikoissa, joissa palvelutuotanto on siirtynyt yksityisille? Usein vain muutaman kuukauden kuhertelun jälkeen, uusi työnantaja on katsonut, ettei esimiestyö ole niin tärkeää. Ensimmäisenä on saanut lähteä hoitotyön esimiehet. Lähtiessään laboratorion osastonhoitaja, hoitotyön esimies, sai kouluttaa laboratoriossa kemistille, työvuorosuunnittelun saloja, Jyväskylässä.

 Ei lisääntynyt työhyvinvointi Jyväskylässä uudistuksen myötä.

Vielä huonommin kävi Sysmässä. Sysmän Sote-palveluiden ulkoistuksen voitti vuoden 2017 alusta Atteddo. Toukokuussa Attendo aloitti yt-neuvottelut väen vähentämiseksi.

Yksityiselle palveluntuottajalle on lisäksi todella vaikea houkutella luottamusmiehiä, vaikka oikeus luottamusmieheen on toki olemassa, vielä. – Ei katso työnantaja hyvällä, jos ryhdyn luottamusmieheksi tai edes lähden mukaan Tehyn valtuustovaaliin, valitettavan yleinen vastaus kysyttäessä.

Mitäs sitten tapahtuu koulutusrintamalla?

Suomalainen koulutus, myös Sote-koulutus, on ollut maailman huippua.

• Korostan sanaa ollut.

Meillä on koulutettu hoitajia, ei vain nykyiseen tarpeeseen, vaan myös aktiivisesti on silmälläpidetty tulevaisuuden tarpeita. Uudet hoitajamme ottavat helpommin vastaan digiajan toimintoja, he osaavat vaatia laitteilta ja järjestelmiltä käyttäjämukavuutta, asiaa, jota esim. minä vasta opettelen vaatimaan.

Nyt on koulutus säästöjen myötä, käynyt kuitenkin niin, että koulutus ja oppiminen ovat yhä enemmän siirtyneet käytännön harjoitteluihin. Tunteja on oppilaitoksissa karsittu ja uuden ammattilaisen, opiskelijan opettaja, on yhä useammin kenttäjaksolla ohjaava hoitaja.

Kiireinen, huonosti miehitetty työvuoro ei ole paras mahdollinen oppimisympäristö, vaikka kuinka olisi sitä kutsumusta puolin ja toisin. Eipä siis ihme, että monen noin 2 vuotta alalla olleen työntekijän päätös on vaihtaa alaa kokonaan. Syynä on riittämättömyyden tunne, et osaa, ei ole aikaa, eikä sitä kautta nautintoa työnteosta.

Toinen suuri koulutuksellinen epäkohta on hoiva-avustaja koulutus, josta olette ehkä kuulleet. Hoiva-avustaja on koulutus innovaatio vailla älyä!

Maassa alkaa olla paikoin useitakin työttömiä lähihoitajia. Samaan aikaan keksi joku kouluttaa noin ½ vuoden koulutuksella hoiva-avustajia. Heillehän ei tarvitse maksaa niin paljoa kuin pyöreästi 3 vuotta koulua käyneille lähihoitajille. Lähihoitajan palkkahan on noin 1900–2100€/kk.

Hoiva-avustajille ei opeteta lyhyessä koulutuksessa esim. ollenkaan lääkehoitoa. Tietämys lääkehoidosta taas on esimerkiksi vanhustenhoidossa, jonne hoiva-avustajien on ajateltu sijoittuvan, perustavaa laatua olevaa osaamista.

 Taasko yksi matalapalkkainen työ naisille lisää?

 Yleisesti edelleen rempallaan olevia asioita naisvaltaisella Sote alalla:

Tasa-arvolaissa kielletään kaikki sukupuoleen perustuva syrjintä, myös raskauteen perustuva syrjintä työelämässä. Silti esim. Tehyyn tulee käsiteltäväksi tasa-arvoon liittyvän syrjintätapauksia, joka toinen työpäivä. Laki on olemassa ja se on selkeä.

Esimerkiksi työsuhteen määräaikaisuuden jatkuminen on hyvin epävarmaa silloin kun työntekijä ilmoittaa olevansa raskaana.

Määräaikaisuuksilla pelaaminen

Määräaikaisten työsuhteiden ketjuttaminen pitää nuoret naiset työelämän sivuraiteilla, varmuutta työsuhteen kestosta on monella vain parin kuukauden verran.

 Laissa työsuhteen lähtökohta on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus eli vakituinen työ. Määräaikaisuudelle on oltava perusteltu syy. Perusteltu syy määräaikaisuudelle voi olla esimerkiksi sijaisuus. Jos työnantajalla on pysyvä työvoiman tarve, pitää sopimus sijaisuustilanteessakin tehdä toistaiseksi voimassa olevaksi.

Meillä on hyvin tavallista, että olet määräaikaisena sijaisena viisi kuusi vuotta samalla osastolla, samoissa työtehtävissä.

Perhevapaa uudistus

Isät käyttävät yhä edelleen liian vähän perhevapaita. Muissa Pohjoismaissa vanhempainvapaan kiintiöinti on nostanut isien osuutta perhevapaiden käytöstä. Myös vanhemmuudesta aiheutuvien kustannuksia on voitu jakaa paremmin isän ja äidin työnantajien kesken.

Muistettava uudistuksessa on myös yksinhuoltajien mahdollisuus riittävään perhevapaaseen!

 Naisvaltaisten alojen palkkaus kuntoon

Naisvaltaisten alojen palkkatason nostaminen alkaa arvoista, asenteista ja rakenteellisten ongelmien korjaamisesta. Esteitä tasa-arvon tieltä pitää raivata unohtamatta, että samapalkkaisuustavoitteessa ei todellisuudessa voi edetä ilman rahaa ja päättäjien tahtoa panostaa asiaan.

 Kyse on arvovalinnoista. Elämme tässä maassa jonkinlaisessa kuplassa siitä, että olemme sukupuoli tasa-arvoinen maa, mutta sehän ei ole totta. Naisen euro on edelleen 83 senttiä, ennen nykyistä hallitusta se käväisi jo 86 sentissä, ja Kikystä tai sen vaikutuksista en tässä kohden puhu mitään!

Matkalla Soteen

Meillä on Hoitoalalla paljon hyviä innovaatioita tulevaisuuden Sote varten. Innovaatiot ovat sellaisia, jotka toisaalta säästävät yhteiskunnan varoja, mutta niillä kuitenkin tuodaan asiantuntemus lähelle potilasta tai asiakasta. Me emme vain ole päässeet innovaatioitamme toiveidemme mukaan suunnitteluryhmissä esittämään.

Vaikka Rehula kulki matkasaarnaajan tavoin, nuhtelemassa Sote-alueiden suunnittelusta vastaavia, en esimerkiksi minä, juurikaan ole päässyt työntekijän edustajan roolissa, suunnittelukokouksiin mukaan. –Ei ole ollut niitä resursseja.

Oma Sote-Sopimus

Sote-uudistus koetaan meillä isoksi mahdollisuudeksi vihdoin saada oikea neuvottelupaikka, Sosiaali- – ja terveysalan koulutetun henkilökunnan työehdoista. Nythän sopimuspaperin aikaansaamiseksi tehdään kompromissi kirjastonhoitajan, lastenhoitajan, kätilön ja maatalouslomittajan kesken, eikä kukaan koskaan pääse tavoitteissaan kunnolla eteenpäin.

200 000:lla Sote työntekijällä vaihtuu työnantaja ja siinä yhteydessä on vaihduttava myös sopimusjärjestelmän 2000 luvulle.

( Asiasta näköjään voisi puhua vaikka aamuun asti, mutta piste on johonkin laitettava, olkoon se tässä.)

Kiitos!

Naisen euro

En malta laittaa tähän yhteyteen empiiristä tutkimustani palkkakehityksestä samanpituisissa koulutuslinjoissa. Insinööri amk ja sairaanhoitaja amk.

Nimittäin vastavalmistunut sairaanhoitaja Anna Jyväskylän Amk:sta, marssii työhön Keski-Suomen keskussairaalaan ja alkaa nauttia säännöllistä kuukausipalkkaa, joka on Annalla 2480 € + haittalisät eli yö viikonloppu ja iltalisät, jotka eivät ole peruspalkkaa vaan niitä haittalisiä. Annan työaika on 38,45h/viikko.

Vastaavasti Jyväskylän Amk:sta valmistuu insinööri Antti,  joka marssii työhön esimerkiksi Valmetille, takanaan yhtä pitkä koulutusputkin kuin tällä sairaanhoitajallamme. Hänen lähtöpalkkansa on suositusten mukaan 37,5 viikkotunnin mukaan 2800 € silloin, kun kokemus on vähäinen.

Kun hoitajamme Anna,  on tallannut keskussairaalaan työhön kohtalaisen pitkän aikaa, on hänen kuukausiperuspalkkansa edelleen 2480€. Insinöörin pakkakehitys ei ole jäänyt paikoilleen vaan on kasvanut 3050 euroon.

Hoitajan omattua jo runsas kokemus hoitoalalta, mahdollisesti useammasta yksiköstä tai erikoisalalta, on hänen kuukausipalkkansa edelleen peruspalkka 2480€ / kk. Insinöörimme saa tuolloin peruspalkkaa 3400€ /kk . ( Lähde: Insinööriliiton palkkasuositukset valmistuville vuonna 2017).

Mainitsemisen arvoinen juttu on se että pääkaupunkiseudulla sekä isommissa kaupungeissa,  insinöörin palkkaus on korkeampi myös lähtöpalkaltaan, - hoitajan ei.

En sano alkuunkaan, etteikö Antti olisi palkkaansa ansainnut, mutta sen sanon että naisvaltaiset alat ovat jääneet palkkakehityksestä takamatkalle!

6.9.2017 Helsinki

Finlandiatalolle, liittomme ”synnytyssaliin”, oli kokoontunut noin 150 aktiivista jäsentä. Koska tilaisuus striimattiin, eli nauhoitettiin myöhemmin katsottavaksi, tuntui väliin, että ”vaalikiima” oli todellakin jo alkanut. Hyvä niin, sillä mikäpäs sen tärkeämpää, kuin että väki  on ehdolla ja äänestää.

Helsingissä eli siellä ”Isolla kirkolla”, nousi mielestäni erittäin tärkeä näkökulma esiin. Hus:n pääluottamusmies kommentoi ylempien esimiestemme intoa erota Tehystä silloin, kun johtamisen tikapuita tarjotaan ylöspäin.

 MIKSI?

 Eikö Tehy ole juuri se organisaatio, joka vahvasti ajaa mm. uudessa Sote:ssa hoitotyön esimiesten asemaa? Emmekö me juuri ole se ainoa organisaatio, joka pitää meteliä esimiesten koulutuksesta tai palkkauksesta?

Onko tilanne sama, niin kuin pelkään sen joissain yksityisessä yrityksessä oleman, eli  koetaan järjestäytyminen haitaksi, eikä uskalleta kuulua liittoon? Kuinka moni johtajaylilääkäri eroaa lääkäriliitosta valintansa jälkeen?

Miksi selkä kääntyy liitolle, joka ajaa esimiesten asemaa aktiivisesti? Teemmekö jotain väärin Tehyssä esimiesten näkökulmasta?

Tehy aloitti kampanjan eronneille jäsenilleen nyt syyskuussa. Tarkoituksena on kysyä syitä eroamiselle ja toki toivottaa tervetulleeksi takaisin. Olisikin erityisen mielenkiintoista tehdä myös selvitys ylihoitajien ja hallintoylihoitajien keskuudessa, miksi liitto ei enää kiinnosta.

Oman esimiesurani alussa sain usein kuulla epäilyjä siitä, voinko toimia esimiehenä ja olla ammattiyhdistys aktiivi. Muistuttelin usein mielessäni perustuslaillista oikeuttani kuulua liittoon. Olen mielestäni pystynyt olemaan myös lojaali työnantajalle, itse asiassa en ole kokenut sitä edes vaikeaksi. Se, että työntekijä voi hyvin ja sääntöjä ja sopimuksia noudatetaan, ei kai ole missään työpaikassa huono juttu.

Toki joukkoon mahtuu myös niitä fiksuja hallintoylihoitajia ja ylihoitajia, niin KSSHP:ssa  kuin  HUS:ssa ja monessa muussa organisaatiossa.

 5.9. 2017 Kuusankoski

Kuusankoskella, Kouvolan kupeessa, iltaa vietti puheenjohtajakiertueella noin 50 jäsentä. Paikaksi oli valikoitunut ”Pato galleria”. Tila oli keskellä paperitehdasaluetta entisessä konepajassa/ varastorakennuksessa.

Liekö paikka, suomalaisen puunjalostusteollisuuden entisenä kehtona, kirvoittanut keskustelua  myös rakennemuutoksesta Sote-aloilla?  Paperiteollisuushan koki viimeisen 20 vuoden aikana ison rakennemuutoksen, kun tehtaita suljettiin, myös Kouvolan seudulla.

Päivystysasetus, lainsäädännön muutoksen myötä, on sulkenut pienempiä päivystyskeskuksia ja matkat ympärivuorokautisiin päivystyspisteisiin ovat venyneet.  Aluesairaaloita ajetaan alas, synnytykset muuttavat yhdessä leikkaushoidon kanssa isompiin sairaaloihin, olemme siis osittain saman tilanteen edessä Sote –puolella, kuin paperiteollisuus aiemmin. Useamman Tehyläisen kohdalla on edessä työpaikan muutto, osastojen yhdistäminen tai yleisesti muutokset työnteossa. Meillä toki, - vielä, ei kuitenkaan ole menty irtisanomisiin siinä määrin, kuin tuolla paperiteollisuuden puolella.

Kuusankoskella, sekä myös esimerkiksi Lappeenrannassa, oli vakavia ilmeitä, kun jäsenet kertoivat osastojen luonteen muutoksista. Entisestä valvontaosastosta oli suunnitteilla päivystysosasto tai kuinka tapaamistamme seuraavana päivänä, oli keskustelukumppanini tehtävä sammuttaa viimeisen kerran valot Lappeenrannan sydänvalvonnasta. Ei ollenkaan helpoimpia tehtäviä työuralla.

Entisen päättyminen on ison surun paikka. On opittava uudessa työtehtävässä uudet toimintatavat, mahdollisesti kokonaan uusi työ. Meille niin tärkeä entinen työyhteisö häviää ja on opittava uusien työkavereiden tavat ja osaaminen. Joskus, kun jututin erästä tuttua hoitajaa, joka oli pari kertaa joutunut viettämään vanhan osaston ”hautajaisia”, kuvasi hän tilannetta avioeron kaltaiseksi suruksi.

Mitäpä lohdukkeeksi?

 Ensinnäkin haluan nostaa esiin meidän Tehyläiset luottamusmiehet, jotka ovat monilla paikkakunnilla olleet ensiarvoisen tärkeitä linkkejä, kun etsitään uusia työpaikkoja muutosmyllerryksessä. Ollaan luottamusmiehiin yhteydessä ja otetaan heidät mukaan neuvotteluihin työnantajan kanssa.

 Vaikka prosessit ovat olleet vaikeita, sillä ihan oikealla YHTEISTOIMINNALLA eli YT:llä on saatu aikaiseksi hyviäkin ratkaisuja. YT:hän ei tarkoita ollenkaan irtisanomista vaan yhteistoiminta neuvottelua yhdessä työnantajan kanssa työoloista.

Toinen tärkeä juttu on se meidän Tehyläisten oma kollegiaalisuus. Sen kun muistamme, saamme paljon hyvää aikaan. Opitaan toinen toisiltamme ja ollaan äänekkäitä silloin, kun on aika suunnitella uusia toimintatapoja. Mehän olemme se paras asiantuntija joukko joka saa homman toimimaan uudessa tilanteessa! Rohkeutta sisaret ja veljet !... oho…

 4.9.2017 Lappeenrannan kuulumisia

Lappeenrannassa keskustelussa esiin nousi Sosiaali ja terveydenhuolto-alan koulutus. Yleisö nosti mukaan keskusteluun sen, kuinka koulutuksen säästöt näkyvät yhä enemmän käytännön työssä. Kun oppitunteja vähennetään kilpaa osaavan opetushenkilökunnan kanssa, jää oppiminen yhä enemmän käytännön harjoittelujaksojen varaan. Olemme aina olleet Suomessa ylpeitä  koulutustasostamme, mutta viime vuosina myös esim. ammattikorkeakouluissa on käyt  toistuvasti Yt-neuvotteluita  ja vähennyksiä on tehty myös Sote opettajien osalta. Hyvä koulutus vaatii kuitenkin riittävät resurssit,  siitä olimme Lappeenrannassa samaa mieltä.

Kentällä, mitoituksen niukkuus ja korkea kuormitus, eivät aina ole uudelle oppijalle tai häntä ohjaavalle ammattilaiselle se kaikkein hedelmällisin tilanne. Opiskelijat, tulevat kollegamme, koetaan työtä lisääväksi, ei aina rikastuttavaksi mausteeksi.

Mitä sitten Tehy voi asian eteen tehdä? Meillä on laajalalainen koulutusosaaminen ja vaikuttamisen paikkoja on moniakin. Meitä esimerkiksi kuunnellaan, kun koulutus uudistuksia tehdään. Kantamme, totta vie, olemme noissa monissa työryhmissä sanoneet ja sanomme jatkossakin!

 Edelleen pidämme erittäin tärkeänä sitä, että näiden arvokkaiden ammattien, opettelu tai oppiminen tulee tapahtua perusteiden osalta kouluissa. Käytännön harjoittelun, tulee olla sitä käytännön harjoittelua, ei alan perusteiden haltuun ottoa kiireessä.

Olen sitä mieltä, että edelleen on tärkeää testata alalle pyrkivät ammattilaiset. Alan koulutus ei voi olla ns. työvoimapoliittista koulutusta henkilöille, joilla ei ole motivaatiota tähän vaativaan työhön. Olenkin huolestunut siitä, mitä esimerkiksi lähihoitajien ylikoulutus joillain pakkakunnilla on saanut aikaan. Varmuus Sote-alan pitkästä ja kapeasta leivästä on vaihtua päinvastaiseen.

Oma opiskelijaohjaukseni on aina tuonut paljon lisää omaan osaamiseeni, mutta on se totta vie vaatinut myös voimavaroja. Ymmärrän hyvin Lappeenrannassa kuvattua tilannetta, kun on kiire eikä aika riitä opiskelijan tarpeisiin. Vaaditaan siis tuleville kollegoille rauha oppia koulussa perusteet ja käytännössä, meille ammattilaisille rauha valvoa opittujen taitojen hyödyntäminen käytännössä.

31.8.2017 ja myöhään...

Hirvi-eläin keskeytti paluumatkalla koko junaliikenteen Seinäjoen ja Tampereen välillä.  Jep jep täällä olen pian 2½ tuntia istuttu junassa odottelemassa. Odottelemme, että yhteentörmäyksessä vastaantulevan, pahasti vaurioituneen, junan hinaus pois raiteilta onnistuu. Hinaava veturi tulee Tampereelta Vanhempi herrasmies osasi käyttää tilaisuuden ja kuorsaa nyt niin kovaa, että muiden vaunussa olijoiden on turha yrittää houkutella unta luokseen.

Reissun aikana on monessa paikkaa nostettu toistuvasti esiin tuota politiikan näkyvyyttä Tehyssä. Tottahan on että pääosa meidänkin listoilla olevista ehdokkaista on sitoutumattomia. Toisaalta on totta että sinä aikana kun itse olen istunut Tehyssä vaikuttajan paikalla, ovat tehdyt päätökset olleet ns. ”Tehy-puolueen” tekemiä. Tällä tarkoitan sitä että päätökset ovat aina olleet pitkään harkittuja, viimeisen päälle pureskeltuja ja Tehyläisen edun mukaisia.

Kun päätöksen teossa on sitten päästy yhteiseen hyvään, toki välillä kirveleväänkin, päätökseen on sen takana pysytty. Päätöstä ei ole lähdetty politiikassa tunnusomaiseen tökkimiseen jota moni meistä Tehyläisistä vierastaa kovastikin.

Mutta entäs sitten jos me Tehyläiset kuitenkin rohkeasti lähtisimme politiikkaan mukaan? Politiikkahan on yhteisten asioiden hoitamista ja hoitaminenhan on meille tuttua hommaa. Entäs, jos meitä Tehyläisiä olisi enemmän kuntien valtuustoissa, tulevissa maakuntahallinnoissa ja eduskunnassakin? Olisiko sitten se kuuluisa naisen eurokin joskus kokonainen?

No niin juna liikkuu, tekisi mieleni taputtaa, mutta tuo vanha ihana herra saattaisi herätä ja saada vaikka slaagin…

30.8. 2017 Tampereella

Takana virkistävä aamu Tehyn ao 366 video haastattelussa. Meitä viittä ehdokasta haastateltiin suoraan nettilähetykseen, jota seurasi ammattiosaston väki, kuka missäkin omilta päätteiltään. Tämä kyseinen videolähetys löytyy myös netistä, jos haluatte katsastaa sitä itse. AO 366 kotisivuille löydätte varmaan helpoiten videota katsastamaan.

Kysymykset meille pj-ehdokkaille, olivat jälleen hyviä. Kysymykset olivat arkipäivästä nousseita, ihan oikeita huolia. Esimerkiksi lähiesimiehen asema, tuleva sote uudistus tai arjen ja työn yhteensovittaminen. Toteutustapa oli erittäin innovatiivinen ja nimenomaan sitä nykypäivää, joten kiito toteutuksesta ammattiosaston some-vastaavat Aino ja Maiju-Riina.

Jo pientä aitoa väittelyäkin saatiin ilmoille, mikä on erittäin tervetullutta, sillä emmehän me ole samasta puusta kaikki 5 sittenkään…

Eilen Porissa saimme nauttia myös varsinaisen Porin legendan ihastuttavasta seurasta.  Jaana Laitinen-Pesola oli tullut seuraamaan meidän kiertuetta kotikaupunkiinsa Poriin.  Me puheenjohtaja ehdokkaat saimme Jaanalta matkaevääksi ison pussillisen neuvoja siitä, kuinka Tehyläisen on aina ensimmäisenä luotettava omiin kykyihin. On kuitenkin oltava samaan aikaan halukas yhteistyöhön kaikkien niiden  organisaatioiden  kanssa, jotka kokevat Tehyn arvot  tärkeiksi.

Uskollisimmat lukijani, ovat olleet huolissaan kirjoitusasusta tässä blokissa. Myönnän, minulla todetun luki-häiriön haittaavan pilkkujen ja pisteiden tai muiden tekstivirheiden pistävän silmään teitä, joilla ko. häiriötä ei ole. Puolustelen lisäksi asiaa vielä siten, että keikkuvalla alustalla (juna, pikkubussi) tai pimeä aseman nurkka ei intensiivisyyteni tarkistaa tekstiä,  aina pärjää innokkuudelleni kirjoittaa.

Toisaalta johtihan Bill Clinton menestyksekkäästi Amerikan Yhdysvaltoja useamman vuoden vaikka hänelläkin on lukihäiriö.

29.8.2017 Poriin päin...

Eilen Turussa 120 päinen kuulijakunta ja ihan erilainen jäsenilta. Kiersimme, kaikki ehdokkaat, yhteensä 12:ssa pöydässä jäsenten tentattavana. Kysymykset olivat meille jäsenten arjesta kumpuavia ja äärettömän hyviä! Parasta koko kierroksella on ehdottomasit ollut se, kun pääse keskustelemaan ihmisten arjesta. En haluaisi koskan  olla puheenjohtaja, jota kierrätetään jäsenistöä tapaamassa kuin palkinto sonnia, haluan ehdottomasti olla lähellä arkea Teitä varten.

Turussa nousi huoli usemman lastenhoitajan suulla siitä ,kuinka heidän käy Sote uudistuksessa, kun he jäävät työntekijöiksi peruskuntiin. Unohtaako Tehy heidät? No ei ihan varmaan unohda. Lastenkhjoitaja liitto oli 35 vuotta sitten perustamassa tätä liittoa ja liitto pysyy vahvasti matkassa tulevaisuudessakin.

Se mitä lastenhoitajat tai muut peruskuntiin jäävät Tehyläiset tarvitsevat ja haluavat otetaan herkällä korvalla vastaan. Tulkaa siis jäseniltoihin tai olkaa yhteydessä alueasiantuntijoihin,  jotta tiedetään mitä kaivataan, nyt järjestetyt tilaisuudet on jouduttu osaksi perumaan,  kun paikalle ei ole ollut ilmottautuneita.

Niin lastenhoitajien asiassa kuin Tehyläisessä muussakin edunvalvonnassa pätee 4 vuotta sitten esitetty iskulause "Sinä olet Tehy!".

Mikäpä olisikaan uudella puheenjohtajalla parmpana selkänojana neuvottelupöydässä kuin huikea vaaliaktiivisuus. Se kertoisi neuvottelupöydässä vastapuolelle sen, että ne Tehyläiset on aktiivisia ja ne on TOSISSAAN!

28.8.2017 Matkalla Turkuun

Takana mitäpäs muutakaan, kuin Tehyläistä edunvalvontaa, viikonloppuna. Aivan äärtttömän hienoa edunvalvontaa ihanissa puitteissa Kapeenkosken rannalla Äänekoskella. Koolla oli noin 50 Keskisen Suomen ao-aktiivia, muistelemassa vanhaa ja pohtimassa uutta tulevaa syksyä.Kiitos teille kaikille hienoista hetkistä.

MUTTA, tässäpä kysymys, jonka sain mesen välityksellä. Ajattelin, että laitan vastausta tänne näkyviin:

"Useamman teidän Pj-ehdokkaan haastatteluissa tai lausunnoissa on tullut ilmi, että haluatte edunvalvonnan olevan nykyistä näkyvämpää ja kuuluvampaa. Tähän viitaten haluaisin kysyä, kuinka näet edunvalvontatyön onnistuneen taannoisessa ns. yleistyöaikamuutosessa? Tällöin Tehyn jäseniin kohdistui kohtuullisen laaja työaikamuutos. Esim. Keski-Suomen shp:ssa työnantaja puhui avoimesti lisäresurssista.Mielestäni kyse on samoin lisäresursseista , eli palkan alennuksesta, vaikka asiaa voidaan kiertää termein.Prosenttena puhutaan minun matematiikalla noin kuudesta. Plus Kiky.

Onkohan vastaavaa takkiin ottamista Tehyn historiassa ollut?

Eli miten meni, miten olisi pitänyt mennä ja ennen kaikkea kuinka puheenjohtaja lkaudellasi asiaa pyrittäisiin korjaamaan ?"

Hyvin ei mennyt ei, sitä olen aivan samaa mieltä. Siitäkin olen samaa mieltä, että näin työnantaja sai kaipaamaansa lisäresurssia noin 2½ h viikkoon ja vastaavasti kaikki ne henkilöt, jotka siirrettiin yleistyöaikaan saivat palkan alennuksen.

Tiedän, että paikallisesti esimerkiksi KSSHP:ssä luottamusmiehet tekivät kaiken voitavansa, mutta asiat törmäsivät tähän paljon viljeltyyn "työnantajan direktio-oikeuteen". Meillä ei ole yhteistoimintalain mukaista tasavertaista neuvottelumahdollisuutta,koskaan olemassa, niin kauan kuin työnantja käyttää tuota direktio-oikeuttaan.

Tässä kohden luottamusmiehet vetosivat  mm. työntekijöiden tasavartaiseen kohteluun eri yksiköissä, mutta eipä sekään tuottanut tulosta. Työntekijät itsekin olivata asian suhteen aktiivisia, mutta se tuntui olevan punainen vaate vastapuolelle.

Me emme neuvottelupöydässä nykyisen yt-lain mukaan ole tasa-arvoisia . Neuvottelut lakimuutoksista ovat käynnissä, mutta sieltä tihkuneet tiedot eivät ole kannaltammme pelkkää asioiden parantamista.

Paikallista sopimista haluaa vastapuoli lisätä, mutta niin kauan kun sopiminen on tämän tapaista, en halua paikallisen sopimisen lisääntyvän.Poikkeuksena tietenkin ne sopimukset, joissa paikallisesti sovitaan paremmin kuin pohjasopomuksissa.

Puheenjohtajana velvollisuuteni on nostaa näitä epäkohtia esiin aktiivisemmin. Olla kaikilla tavoin aktiivisempi, tukea paremmin paikallista neuvottelijaa ja jäsentä. Tehtävänäni on kiinnittää huomio tämän sanan "direktio-oikeus" käyttöön lainvalmistelun aikana.

Puheenjohtajan arvovallalla haluan olla mukana ratkaisijana, myös näissä paikallisissa "pöllöyksissä". Puheenjohtajalla on  käytössään  iso toimiva organisaatio, jota tulee käyttään siten, että jäsen saa  vastinetta jäsenmaksulle.

23.8.2017 Kuopion jäsenilta

Matkalla Joensuusta Kuopioon luin omasta työsähköpostistani vartija raportteja. Kuten niin monessa muussakin Suomen päivystysessä, myös meillä, vartija ja poliisikin kuuluvat osaksi  tätä "moniammatillista" työryhmää terveydenhuollossa.

Miksi nykyään on arkipäivää uhkailut hoitohenkilökunnan koskemattomuutta kohtaan tai potkut tai nyrkin heilautukset, pureminen jne jne. Miksi ainoa tapa reagoida väkivaltatilanteisiin on Hai Pron tekeminen käynti mahdollisesti päivystyksessä kesken työvuoron,vammoja näyttämässä ja sitten taas takaisin "riviin".

Hyväksyttäisiinkö samanlaista asiakaskäyttäytymistä jollain muulla alalla?

Erityisesti väkivalta työssä,  jäi minua kaivelemaan, kun Kuopiossa sain juttelukaverikseni hoitajan, joka tekee työtään sydämellään, mutta oli joutunut vaihtamaan rakastamansa työtehtävät  toiseen, koska oli työssään joutunut puukotuksen uhriksi, asiakkaansa toimesta!

Kun uteliaana kysyin, kuinka työnantaja oli häntätilanteessa  tukenut, ei silmäkulma hoitajalla säilynyt kuivana. Eipä juuri ollut apua tullut, eikä hän myöskään ollut uskaltanut tapahtumasta syytettä nostaa. - Niin yksin on hoitajaparka, silloin kun syyte väkivallan teosta pitäisi nostaa. Valitettavan vähän näihin tilanteisiin on työnataja tukeaan antamassa. Ei sen enempää tule lainopillista apua, kuin mitään henkistäkään apua  työnantajan suunnalta.

Tämä on taas yksi niitä asioita, joita meidän on itse nostettava esille, ei voi olla niin että potkut puremiset ja uhkailut kuuluvat "luontais etuihin" työpaikolla. On löydyttävä tiukat keinot puuttua tilanteisiin ennakoivasti ja vahingon sattuessa työtekijä ei saa jäädä yksin.

Kiertueella on kaikissa paikoissa noussut hyvin vahvasti esiin työolosuhtet meidän työpaikoilla. On olut todella silmiä avaavaa miten suuri merkitys toimivalla työsuojelulla on. Jotenkin vain tuntuu, että onko työsuojelulla riittävästi tehokkaita pelimerkkejä edellisen kaltaisten tilanteiden hoitoo

22.8.2017

Joensuun jäsenilta, paikalla aktiivinen kyselevä porukka. Yleisö kysyi rohkeasti asioita joihin he omassa elämässään kaipasivat vastauksia, juuri tälläistä kaivataan !

Esille nousi esimerkiksi vahvasti koulutuspolitiikka sote polella.  Joensuulaiset nostivat keskusteluun  ammattikorkeakoujen säästöt  opetuksesta Koulut sysäävät yhä enemmän koulutusvastuuta luokista kentälle, harjoittelujaksoille.

Olen vankasti sitä mieltä, että alamme on täynnä ns. käsityöammatteja. Käden taidot ovat paljon tärkeämpiä uuden alalle tulijan hallita, kuin tieteen tekemisen taito.  Vastavalmistunut sairaanhoitaja tarvitsee kädentaito tietoa, siitä kuika esimerkiksi nenämaha letku laitetaan tai miksi sydämen vajaatoiminnassa balanssin lasku on tärkeää. Hän ehii urallaan perustaidot hallittuaan, perehtymään tieteen tekemiseen tai tieteellisten julkaisujen etsintään. Ensin hänen on kuitenkin hallittava perusteet. Säästetään ennen tieteen tekemisessä kuin taitojen opettamisessa KOULUISSA.

Ei siis enää lisää kolutussäästöjä, eikä siirretä vastuuta opettamisesta työpaikka harjotteluihin.

Emmehän voineet olla sivuttamatta Siun sotea, kun "pääkallopaikalla" olimme! Kuulimme, että  Siun soten, tulisi saada aikaan 7 miljoonan euron säästötavoitteet loppuvuoden aikana. Täysin utopistinen tavoite. Perimmäinen syy, budjetin täydelliseen epäonnistumiseen  on terveydenhuoltoalan perisynti,  alibudjetointi.

Vinkiksi alibudjetin korjaamiseen heittäisin, että  ei kannata lomauttaa ainakaan tuottavaa henkilökuntaa, sillä sitten loppuu Siun sotesta tulot ja seutukunnalta terveys.

21.8.2017

Henkilökohtaisesti hyvin rankan viikonlopun jälkeen, esikoisen muutto pois kotoa Tampereelle opiskelemaan, oli vuorossa kotikylän jäsentilaisuus.

Jyväskylässä eli kotikylässäni yleisöstä nousi esiin seuraava kysymys: Mikä on strategiasi puheenjohtajana turvata tulevaisuudessa koulutetun sosiaali ja terveydenhuollon ammattialisen edunvalvonta yksityissektorilla tai julkisellasektorilla?

Minun vastaukseni oli erittäin hyvään kysymykseen tämä: Meidän on rohkeasti ryhdyttävä työstämään samanlaista sopimuspohjaa, kuin esimerkiksi lääkäriliitolla on omien jäsentensä edunvalvonnassa.

Meillä on oltava sopimus, joka tulevaisuudessa turvaa  työntekijöiden saman arvoisen kohtelun yksityispuolella, valtiolla tai julkisella puolella työskennellessä. Tälläinen sopimus suitisi sitä työntekijöiden etujen polkemismahdollisuutta kaikkialla. Työehtomme eivät enään olisi kauppatavaraa, jolla saavutetaan voitto kilpailutuksessa. Samalla tavalla lääkäriliitto on turvannut jäsentensä aseman, työskentelivätpä he sitten julkisella tai yksityisellä puolella.

Tämä on suuri tehtävä, mutta tätä varten olen valmis tekemään työtä!

17.8.2017 Tilipäivän jälkeinen päivä, loppukuu, "katsotaan sitten taas ens tilistä"- aika on alkanut!

Eilen Oulussa nousi esiin julkisen terveydenhuollon ja yksityisellä toimivan Tehyläisen työtekijän edunvalvonta.Mielestäni Tehyssä me kaikki olemme edunvalvonnan silmissä todella tärkeitä, yhtä tärkeitä! Ei ole eroa sillä kenelle töitä teet, aina saata Tehystä apua.

Olemme viimevuosina toistuvasti olleet kuitenkin sen tosiseikan edessä, ettei yksityiselle puolelle ole saatu tervittavaa määrää aktiivisia toimijoita. Luottamusmiehiä esimerkiksi tarvitaan yksityispuolelle lisää. Meillä Suomessa on järjestäytymis oikeus niin yksityispuolen työntekijöillä kuin kuntapuolellakin. Pidetään huolta siitä, että myös yksityispuolella on samanlainen järjestäytymisaste ja järjestäytyminen, kuin siellä julkisella.

Tänään Rovaniemi vuorossa, odotan innolla hyvää keskustelua kanssanne...

16.8.2017 TILIPÄIVÄ!!

Eilen Kajaanissa vietimme mukavan jäsenillan,kiitos siitä kaikille mukana olleille ja panelin järjestäjille.Kajaanissa Tehyläiset jäsenet eivät vain kuunnelleet, mitä meillä puheenjohtajaehdokkailla oli kerrottavana, vaan aktiivisesti ottivat osaa keskusteluun, kertoivat mitä heille kuuluu ja mikä paikallisesti mietityttää.

Erityisen huomion sai keskustelussa palkkaus. Meidän pallka järjestelmät, kun ovat aika aikansa eläneitä. Esimerkiksi Kajaanissa paikallinen luottamusmies nosti esimiesten palkkojen korjaamisen tukkivan koko palkitsemisjäresimiehen jestelmää. Perinteisesti esimies on nauttinut yksiköiden suurinta peruspalkkaa, kun esimiesten palkka on rajaamassa työntekijöiden palkkakehitystä ollaan pattitilanteessa eikä mikään liikahda!

Palkkojen korjaantuminen "hissi ilmiöllä" on varmaan monille tuttu. Ensin nostetaan yhden, tässä tapauksessa esimiehen palkkaa ja sitten palkka vetää hissin tavoin perässään muidenkin palkat ylös. Nyt vain on niin, että hissi on jumissa ollut jo vuosia.

Kaksi asiaa, jotka nousivat keskusteluissa palkkauksesta esiin ja jotka haluan vielä esiin nostaa,  olivat mielestäni nämä: puhukaa avoimesti palkoistanne myös niille, jotka kuvittelevt tietävänsä, että hoitajilla on hyvät palkat. Toinen asia palkoista oli se, että älkää olko kateellisia huonoista palkoista toisillenne vaan vaatikaa yhdessä parannusta!

15.8.2017

Suomi on suuri maan ja kaikkia sen kansalaisia on palveltava tasavertaisesti ja kaikilla sen kansalaisilla on oltava tasavertaiset oikeudet.

Kannatan ehdottomasti,  että suuren maamme liikenteen turvaamiseksi jatkossakin on olemassa tukevat valtio-nimiset hartiat.Toivon ehdottomasti, että jatkossakin veturimiehet heiluttavat kättään valtion vetureista kaikilla junaosuuksilla.Siksipä oikein paljon terveisiä teille lakkoilevat veturimiehet ja onnea taistoon!

Tänä aamuna jouduin turvautumaan toisen suuren valtionyhtiön Finnairin, kuljetuspalveluihin matkalla kauas kotoa "Kajjaaniin". Koska kuten sanoin tuossa alussa maassa tulisi olla myös taraveroiset kansalaisoikeudet, miksi näin ei kuitenkaan ole?

Ei Kajaanin hoitaja, saatuaan tarpeekseen säästämisestä työehtojen heikennyksestä voi lakkoilla, meillä tätä oikeutta ei ole.

Vaikka lakko on äärimmäinen keino, silloin kun puhe ja neuvottelu ei auta, olisi keinon oltava mahdollinen kaikille!

Viikonloppuna Tampereella sain pitää puheenvuoron siitä miltä Sote kenttä näyttää työntekijän silmissä 2017, alla  Tehyläinen näkemykseni:

Koulutuetun sosiaali- ja terveysalan työntekijän asema nyt ja tulevassa Sote-uudistuksessa

Lähdin kokoamaan  sitä mitä Sote henkilöstön arkeen tänään kuuluu. Oma taustani tulee tuolta TE-puolelta eli terveydenhuollosta ei niinkään sieltä SO-puolelta, jota taas edustaa tänään toinen Kati.

Ajattelin, että paras tapa on johdatella teitä kuulijat aiheen sisälle, on esimerkkien kautta. Siksipä esimerkkikin kiertävät tätä maata ja kertovat siitä mitä meille todella kuuluu, keskellä maan historian suurinta hallinnollista uudistusta.

Ensimmäinen esimerkki tulee Kuopiosta, mutta se voisi yhtä hyvin tulla mistä tahansa maan viidestä suuresta yliopisto sairaalasta tai keskussairaalasta. Erityisesti se voisi tulla näiden sairaaloiden päivystys tai teho-osastoilta, joissa henkilökuntaa tarvitaan paljon ja työ on erityisen hektistä.

Sairaanhoitopiireissä on ollut maan tapa kieltää kaikki alle 13 päivän työsuhteet. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sijaisia ei oteta lyhytkestoisiin poissaoloihin. Lyhytaikaisten sijaisten kieltoa on perusteltu organisaatioiden ns. sisäisillä sijaisilla tai varahenkilöillä. Nämä varahenkilöresurssit on valmiiksi niukoista osastojen henkilöstöresursseista revitty, jotenkin irralleen, kaikkien osastojen yhteiseen käyttöön.

Käytännössä homma on hyvinkin tuttu ilmiö jo hölmöläisten peiton jatke sadusta.

 Käytäntö on siis tämä: kun kollega osastolta on sairastunut, ei hänen tilalleen ole tullut ketään, vaan sitten on päivä vedetty vähän niukemmalla resurssilla, kaikki hoitaen.

Entäs sitten, kun sairastunut on useampi kollega? No sama juttu, on vedetty vuoro vielä vähän niukemmalla resurssilla, Kaikki potilaathan pitää edelleen hoitaa hyvin.

Avuksi tilanteessa on otettu pitkät vuorot (14 tuntia, max 15 tuntia) vuorojen uudelleen järjestelyt ja talkoo henki. Lähiesimiehen pää tehtävä onkin soitella hoitajille kotiin,  vapaa-ajalle ja kasata käytännössä vuorojen vahvuudet uudelleen ja uudelleen.

Aikansa hoitajat ovat talkoohenkeä jaksaneet ylläpitää, mutta kun tilanne on muistuttanut enemmän noidankehää kuin hoitoketjua, tuli esimerkiksi Kuopiossa mitta täyteen.

Valitukset päättäjille, eivät henkilökunnan lisäresursseista tuoneet tulosta, rahaa ei ole, ainoa suunta asian korjaamiseksi henkilökunnan mielestä oli kääntyä Avin puoleen.

Se kaikkein suurimmin tilanteesta kärsivä, potilas, sai sitten Avin huomauttamaan, että tilanne on kestämätön ja sille on tehtävä jotain.

Huomautus tuli Avilta, mutta edelleen on auki mistä lisäresurssit Kuopiossa otetaan?

Kuten jo sanoin, Kuopio ei ole ilmiönsä kanssa ollenkaan yksin, meillä hoitotyön resurssit on säästetty niin minimiin, että on asiallisempaa puhua urakka kuin hoitotyöstä.

Seuraava esimerkki tulee Pietarsaaresta tai Porvoosta

Sote uudistuksen myötä tehdään ihan järkevääkin politiikkaa sitä, kuinka kattava maamme sairaala tai terveyskeskusverkosto on. Me tarvitsisimme kaikki osaavat hoitotyöntekijät edelleen omien kansalaistemme hoitotyöhön, mutta korkeampi palkkataso ja paremmat vaikutusmahdollisuudet ulkomailla ovat alkaneet taas houkutella.

Kun Pietarsaaren hoitajat saivat kuulla, että heidän pieni sairaalansa ajetaan alas. Ei suunta hoitajien työmatkalle ollutkaan lähin laajan päivystysstatuksen saanut sairaala Seinäjoella, vaan työmatkasuunta on nyt Ruotsi tai Norja.

Suunnan vaihtoa helpotti erityisesti se, että ruotsia puhutaan Pietarsaaressa tai Porvoossa työkielenä sujuvasti.

Porvoon sairaalan synnytysosaston alasajossa, kielitaitoiset kätilöt suuntasivat ennen Ruotsiin kuin pääkaupunkiseudulle. Vaikka Hus työnantajana oli toivonut saavansa apua kätilöpulaan juuri Porvoosta.

Ulkomaat ovat alkaneet vetämään taas erityisesti vastavalmistuvia ammattilaisia, sillä palkka on siellä kaksinkertainen Suomen hoitoalan palkkaukseen verrattuna ja niin työvuorot kuin työajan saat määritellä itse.

”Erityishuomio onkin kiinnitettävä koulutuksessa hoitajiemme ruotsinkielen taitoon!” – eikö niin

Seuraava esimerkki tulee Jyväskylästä tai vaikka sieltä missä Sote palveluntuotanto on siirretty Attendolle.

Johtamista, pidetään nykyajassa erittäin tärkeänä. Jos esimerkiksi uudistuksen eteenpäinvieminen mättää ollaan, syystäkin, kohdistamassa katseita johtajien suuntaan.

Hoitotyön esimiehet ovat työpaikolla erittäin tärkeänä ammattiryhmänä.

Hoitotyön esimiehet tuntevat työn, alaiset, ympäröivän yhteiskunnan ja he ovat usein hyvin korkeasti koulutettuja ammattilaisia, he jalkauttavat aikanaan muutoksen Sotessakin.

Mitä sitten on käynyt näissä paikoissa, joissa palvelutuotanto on siirtynyt yksityisille? Usein vain muutaman kuukauden kuhertelun jälkeen, uusi työnantaja on katsonut, ettei esimiestyö ole niin tärkeää. Ensimmäisenä on saanut lähteä hoitotyön esimiehet. Lähtiessään laboratorion osastonhoitaja, hoitotyön esimies, sai kouluttaa laboratoriossa kemistille, työvuorosuunnittelun saloja, Jyväskylässä.

 Ei lisääntynyt työhyvinvointi Jyväskylässä uudistuksen myötä.

Vielä huonommin kävi Sysmässä. Sysmän Sote-palveluiden ulkoistuksen voitti vuoden 2017 alusta Atteddo. Toukokuussa Attendo aloitti yt-neuvottelut väen vähentämiseksi.

Yksityiselle palveluntuottajalle on lisäksi todella vaikea houkutella luottamusmiehiä, vaikka oikeus luottamusmieheen on toki olemassa, vielä. – Ei katso työnantaja hyvällä, jos ryhdyn luottamusmieheksi tai edes lähden mukaan Tehyn valtuustovaaliin, valitettavan yleinen vastaus kysyttäessä.

Mitäs sitten tapahtuu koulutusrintamalla?

Suomalainen koulutus, myös Sote-koulutus, on ollut maailman huippua.

• Korostan sanaa ollut.

Meillä on koulutettu hoitajia, ei vain nykyiseen tarpeeseen, vaan myös aktiivisesti on silmälläpidetty tulevaisuuden tarpeita. Uudet hoitajamme ottavat helpommin vastaan digiajan toimintoja, he osaavat vaatia laitteilta ja järjestelmiltä käyttäjämukavuutta, asiaa, jota esim. minä vasta opettelen vaatimaan.

Nyt on koulutus säästöjen myötä, käynyt kuitenkin niin, että koulutus ja oppiminen ovat yhä enemmän siirtyneet käytännön harjoitteluihin. Tunteja on oppilaitoksissa karsittu ja uuden ammattilaisen, opiskelijan opettaja, on yhä useammin kenttäjaksolla ohjaava hoitaja.

Kiireinen, huonosti miehitetty työvuoro ei ole paras mahdollinen oppimisympäristö, vaikka kuinka olisi sitä kutsumusta puolin ja toisin. Eipä siis ihme, että monen noin 2 vuotta alalla olleen työntekijän päätös on vaihtaa alaa kokonaan. Syynä on riittämättömyyden tunne, et osaa, ei ole aikaa, eikä sitä kautta nautintoa työnteosta.

Toinen suuri koulutuksellinen epäkohta on hoiva-avustaja koulutus, josta olette ehkä kuulleet. Hoiva-avustaja on koulutus innovaatio vailla älyä!

Maassa alkaa olla paikoin useitakin työttömiä lähihoitajia. Samaan aikaan keksi joku kouluttaa noin ½ vuoden koulutuksella hoiva-avustajia. Heillehän ei tarvitse maksaa niin paljoa kuin pyöreästi 3 vuotta koulua käyneille lähihoitajille. Lähihoitajan palkkahan on noin 1900–2100€/kk.

Hoiva-avustajille ei opeteta lyhyessä koulutuksessa esim. ollenkaan lääkehoitoa. Tietämys lääkehoidosta taas on esimerkiksi vanhustenhoidossa, jonne hoiva-avustajien on ajateltu sijoittuvan, perustavaa laatua olevaa osaamista.

 Taasko yksi matalapalkkainen työ naisille lisää?

 Yleisesti edelleen rempallaan olevia asioita naisvaltaisella Sote alalla:

Tasa-arvolaissa kielletään kaikki sukupuoleen perustuva syrjintä, myös raskauteen perustuva syrjintä työelämässä. Silti esim. Tehyyn tulee käsiteltäväksi tasa-arvoon liittyvän syrjintätapauksia, joka toinen työpäivä. Laki on olemassa ja se on selkeä.

Esimerkiksi työsuhteen määräaikaisuuden jatkuminen on hyvin epävarmaa silloin kun työntekijä ilmoittaa olevansa raskaana.

Määräaikaisuuksilla pelaaminen

Määräaikaisten työsuhteiden ketjuttaminen pitää nuoret naiset työelämän sivuraiteilla, varmuutta työsuhteen kestosta on monella vain parin kuukauden verran.

 Laissa työsuhteen lähtökohta on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus eli vakituinen työ. Määräaikaisuudelle on oltava perusteltu syy. Perusteltu syy määräaikaisuudelle voi olla esimerkiksi sijaisuus. Jos työnantajalla on pysyvä työvoiman tarve, pitää sopimus sijaisuustilanteessakin tehdä toistaiseksi voimassa olevaksi.

Meillä on hyvin tavallista, että olet määräaikaisena sijaisena viisi kuusi vuotta samalla osastolla, samoissa työtehtävissä.

Perhevapaa uudistus

Isät käyttävät yhä edelleen liian vähän perhevapaita. Muissa Pohjoismaissa vanhempainvapaan kiintiöinti on nostanut isien osuutta perhevapaiden käytöstä. Myös vanhemmuudesta aiheutuvien kustannuksia on voitu jakaa paremmin isän ja äidin työnantajien kesken.

Muistettava uudistuksessa on myös yksinhuoltajien mahdollisuus riittävään perhevapaaseen!

 Naisvaltaisten alojen palkkaus kuntoon

Naisvaltaisten alojen palkkatason nostaminen alkaa arvoista, asenteista ja rakenteellisten ongelmien korjaamisesta. Esteitä tasa-arvon tieltä pitää raivata unohtamatta, että samapalkkaisuustavoitteessa ei todellisuudessa voi edetä ilman rahaa ja päättäjien tahtoa panostaa asiaan.

 Kyse on arvovalinnoista. Elämme tässä maassa jonkinlaisessa kuplassa siitä, että olemme sukupuoli tasa-arvoinen maa, mutta sehän ei ole totta. Naisen euro on edelleen 83 senttiä, ennen nykyistä hallitusta se käväisi jo 86 sentissä, ja Kikystä tai sen vaikutuksista en tässä kohden puhu mitään!

Matkalla Soteen

Meillä on Hoitoalalla paljon hyviä innovaatioita tulevaisuuden Sote varten. Innovaatiot ovat sellaisia, jotka toisaalta säästävät yhteiskunnan varoja, mutta niillä kuitenkin tuodaan asiantuntemus lähelle potilasta tai asiakasta. Me emme vain ole päässeet innovaatioitamme toiveidemme mukaan suunnitteluryhmissä esittämään.

Vaikka Rehula kulki matkasaarnaajan tavoin, nuhtelemassa Sote-alueiden suunnittelusta vastaavia, en esimerkiksi minä, juurikaan ole päässyt työntekijän edustajan roolissa, suunnittelukokouksiin mukaan. –Ei ole ollut niitä resursseja.

Oma Sote-Sopimus

Sote-uudistus koetaan meillä isoksi mahdollisuudeksi vihdoin saada oikea neuvottelupaikka, Sosiaali- – ja terveysalan koulutetun henkilökunnan työehdoista. Nythän sopimuspaperin aikaansaamiseksi tehdään kompromissi kirjastonhoitajan, lastenhoitajan, kätilön ja maatalouslomittajan kesken, eikä kukaan koskaan pääse tavoitteissaan kunnolla eteenpäin.

200 000:lla Sote työntekijällä vaihtuu työnantaja ja siinä yhteydessä on vaihduttava myös sopimusjärjestelmän 2000 luvulle.

( Asiasta näköjään voisi puhua vaikka aamuun asti, mutta piste on johonkin laitettava, olkoon se tässä.)

Kiitos!

Naisen euro

En malta laittaa tähän yhteyteen empiiristä tutkimustani palkkakehityksestä samanpituisissa koulutuslinjoissa. Insinööri amk ja sairaanhoitaja amk.

Nimittäin vastavalmistunut sairaanhoitaja Anna Jyväskylän Amk:sta, marssii työhön Keski-Suomen keskussairaalaan ja alkaa nauttia säännöllistä kuukausipalkkaa, joka on Annalla 2480 € + haittalisät eli yö viikonloppu ja iltalisät, jotka eivät ole peruspalkkaa vaan niitä haittalisiä. Annan työaika on 38,45h/viikko.

Vastaavasti Jyväskylän Amk:sta valmistuu insinööri Antti,  joka marssii työhön esimerkiksi Valmetille, takanaan yhtä pitkä koulutusputkin kuin tällä sairaanhoitajallamme. Hänen lähtöpalkkansa on suositusten mukaan 37,5 viikkotunnin mukaan 2800 € silloin, kun kokemus on vähäinen.

Kun hoitajamme Anna,  on tallannut keskussairaalaan työhön kohtalaisen pitkän aikaa, on hänen kuukausiperuspalkkansa edelleen 2480€. Insinöörin pakkakehitys ei ole jäänyt paikoilleen vaan on kasvanut 3050 euroon.

Hoitajan omattua jo runsas kokemus hoitoalalta, mahdollisesti useammasta yksiköstä tai erikoisalalta, on hänen kuukausipalkkansa edelleen peruspalkka 2480€ / kk. Insinöörimme saa tuolloin peruspalkkaa 3400€ /kk . ( Lähde: Insinööriliiton palkkasuositukset valmistuville vuonna 2017).

Mainitsemisen arvoinen juttu on se että pääkaupunkiseudulla sekä isommissa kaupungeissa,  insinöörin palkkaus on korkeampi myös lähtöpalkaltaan, - hoitajan ei.

En sano alkuunkaan, etteikö Antti olisi palkkaansa ansainnut, mutta sen sanon että naisvaltaiset alat ovat jääneet palkkakehityksestä takamatkalle!

6.9.2017 Helsinki

Finlandiatalolle, liittomme ”synnytyssaliin”, oli kokoontunut noin 150 aktiivista jäsentä. Koska tilaisuus striimattiin, eli nauhoitettiin myöhemmin katsottavaksi, tuntui väliin, että ”vaalikiima” oli todellakin jo alkanut. Hyvä niin, sillä mikäpäs sen tärkeämpää, kuin että väki  on ehdolla ja äänestää.

Helsingissä eli siellä ”Isolla kirkolla”, nousi mielestäni erittäin tärkeä näkökulma esiin. Hus:n pääluottamusmies kommentoi ylempien esimiestemme intoa erota Tehystä silloin, kun johtamisen tikapuita tarjotaan ylöspäin.

 MIKSI?

 Eikö Tehy ole juuri se organisaatio, joka vahvasti ajaa mm. uudessa Sote:ssa hoitotyön esimiesten asemaa? Emmekö me juuri ole se ainoa organisaatio, joka pitää meteliä esimiesten koulutuksesta tai palkkauksesta?

Onko tilanne sama, niin kuin pelkään sen joissain yksityisessä yrityksessä oleman, eli  koetaan järjestäytyminen haitaksi, eikä uskalleta kuulua liittoon? Kuinka moni johtajaylilääkäri eroaa lääkäriliitosta valintansa jälkeen?

Miksi selkä kääntyy liitolle, joka ajaa esimiesten asemaa aktiivisesti? Teemmekö jotain väärin Tehyssä esimiesten näkökulmasta?

Tehy aloitti kampanjan eronneille jäsenilleen nyt syyskuussa. Tarkoituksena on kysyä syitä eroamiselle ja toki toivottaa tervetulleeksi takaisin. Olisikin erityisen mielenkiintoista tehdä myös selvitys ylihoitajien ja hallintoylihoitajien keskuudessa, miksi liitto ei enää kiinnosta.

Oman esimiesurani alussa sain usein kuulla epäilyjä siitä, voinko toimia esimiehenä ja olla ammattiyhdistys aktiivi. Muistuttelin usein mielessäni perustuslaillista oikeuttani kuulua liittoon. Olen mielestäni pystynyt olemaan myös lojaali työnantajalle, itse asiassa en ole kokenut sitä edes vaikeaksi. Se, että työntekijä voi hyvin ja sääntöjä ja sopimuksia noudatetaan, ei kai ole missään työpaikassa huono juttu.

Toki joukkoon mahtuu myös niitä fiksuja hallintoylihoitajia ja ylihoitajia, niin KSSHP:ssa  kuin  HUS:ssa ja monessa muussa organisaatiossa.

 5.9. 2017 Kuusankoski

Kuusankoskella, Kouvolan kupeessa, iltaa vietti puheenjohtajakiertueella noin 50 jäsentä. Paikaksi oli valikoitunut ”Pato galleria”. Tila oli keskellä paperitehdasaluetta entisessä konepajassa/ varastorakennuksessa.

Liekö paikka, suomalaisen puunjalostusteollisuuden entisenä kehtona, kirvoittanut keskustelua  myös rakennemuutoksesta Sote-aloilla?  Paperiteollisuushan koki viimeisen 20 vuoden aikana ison rakennemuutoksen, kun tehtaita suljettiin, myös Kouvolan seudulla.

Päivystysasetus, lainsäädännön muutoksen myötä, on sulkenut pienempiä päivystyskeskuksia ja matkat ympärivuorokautisiin päivystyspisteisiin ovat venyneet.  Aluesairaaloita ajetaan alas, synnytykset muuttavat yhdessä leikkaushoidon kanssa isompiin sairaaloihin, olemme siis osittain saman tilanteen edessä Sote –puolella, kuin paperiteollisuus aiemmin. Useamman Tehyläisen kohdalla on edessä työpaikan muutto, osastojen yhdistäminen tai yleisesti muutokset työnteossa. Meillä toki, - vielä, ei kuitenkaan ole menty irtisanomisiin siinä määrin, kuin tuolla paperiteollisuuden puolella.

Kuusankoskella, sekä myös esimerkiksi Lappeenrannassa, oli vakavia ilmeitä, kun jäsenet kertoivat osastojen luonteen muutoksista. Entisestä valvontaosastosta oli suunnitteilla päivystysosasto tai kuinka tapaamistamme seuraavana päivänä, oli keskustelukumppanini tehtävä sammuttaa viimeisen kerran valot Lappeenrannan sydänvalvonnasta. Ei ollenkaan helpoimpia tehtäviä työuralla.

Entisen päättyminen on ison surun paikka. On opittava uudessa työtehtävässä uudet toimintatavat, mahdollisesti kokonaan uusi työ. Meille niin tärkeä entinen työyhteisö häviää ja on opittava uusien työkavereiden tavat ja osaaminen. Joskus, kun jututin erästä tuttua hoitajaa, joka oli pari kertaa joutunut viettämään vanhan osaston ”hautajaisia”, kuvasi hän tilannetta avioeron kaltaiseksi suruksi.

Mitäpä lohdukkeeksi?

 Ensinnäkin haluan nostaa esiin meidän Tehyläiset luottamusmiehet, jotka ovat monilla paikkakunnilla olleet ensiarvoisen tärkeitä linkkejä, kun etsitään uusia työpaikkoja muutosmyllerryksessä. Ollaan luottamusmiehiin yhteydessä ja otetaan heidät mukaan neuvotteluihin työnantajan kanssa.

 Vaikka prosessit ovat olleet vaikeita, sillä ihan oikealla YHTEISTOIMINNALLA eli YT:llä on saatu aikaiseksi hyviäkin ratkaisuja. YT:hän ei tarkoita ollenkaan irtisanomista vaan yhteistoiminta neuvottelua yhdessä työnantajan kanssa työoloista.

Toinen tärkeä juttu on se meidän Tehyläisten oma kollegiaalisuus. Sen kun muistamme, saamme paljon hyvää aikaan. Opitaan toinen toisiltamme ja ollaan äänekkäitä silloin, kun on aika suunnitella uusia toimintatapoja. Mehän olemme se paras asiantuntija joukko joka saa homman toimimaan uudessa tilanteessa! Rohkeutta sisaret ja veljet !... oho…

 4.9.2017 Lappeenrannan kuulumisia

Lappeenrannassa keskustelussa esiin nousi Sosiaali ja terveydenhuolto-alan koulutus. Yleisö nosti mukaan keskusteluun sen, kuinka koulutuksen säästöt näkyvät yhä enemmän käytännön työssä. Kun oppitunteja vähennetään kilpaa osaavan opetushenkilökunnan kanssa, jää oppiminen yhä enemmän käytännön harjoittelujaksojen varaan. Olemme aina olleet Suomessa ylpeitä  koulutustasostamme, mutta viime vuosina myös esim. ammattikorkeakouluissa on käyt  toistuvasti Yt-neuvotteluita  ja vähennyksiä on tehty myös Sote opettajien osalta. Hyvä koulutus vaatii kuitenkin riittävät resurssit,  siitä olimme Lappeenrannassa samaa mieltä.

Kentällä, mitoituksen niukkuus ja korkea kuormitus, eivät aina ole uudelle oppijalle tai häntä ohjaavalle ammattilaiselle se kaikkein hedelmällisin tilanne. Opiskelijat, tulevat kollegamme, koetaan työtä lisääväksi, ei aina rikastuttavaksi mausteeksi.

Mitä sitten Tehy voi asian eteen tehdä? Meillä on laajalalainen koulutusosaaminen ja vaikuttamisen paikkoja on moniakin. Meitä esimerkiksi kuunnellaan, kun koulutus uudistuksia tehdään. Kantamme, totta vie, olemme noissa monissa työryhmissä sanoneet ja sanomme jatkossakin!

 Edelleen pidämme erittäin tärkeänä sitä, että näiden arvokkaiden ammattien, opettelu tai oppiminen tulee tapahtua perusteiden osalta kouluissa. Käytännön harjoittelun, tulee olla sitä käytännön harjoittelua, ei alan perusteiden haltuun ottoa kiireessä.

Olen sitä mieltä, että edelleen on tärkeää testata alalle pyrkivät ammattilaiset. Alan koulutus ei voi olla ns. työvoimapoliittista koulutusta henkilöille, joilla ei ole motivaatiota tähän vaativaan työhön. Olenkin huolestunut siitä, mitä esimerkiksi lähihoitajien ylikoulutus joillain pakkakunnilla on saanut aikaan. Varmuus Sote-alan pitkästä ja kapeasta leivästä on vaihtua päinvastaiseen.

Oma opiskelijaohjaukseni on aina tuonut paljon lisää omaan osaamiseeni, mutta on se totta vie vaatinut myös voimavaroja. Ymmärrän hyvin Lappeenrannassa kuvattua tilannetta, kun on kiire eikä aika riitä opiskelijan tarpeisiin. Vaaditaan siis tuleville kollegoille rauha oppia koulussa perusteet ja käytännössä, meille ammattilaisille rauha valvoa opittujen taitojen hyödyntäminen käytännössä.

31.8.2017 ja myöhään...

Hirvi-eläin keskeytti paluumatkalla koko junaliikenteen Seinäjoen ja Tampereen välillä.  Jep jep täällä olen pian 2½ tuntia istuttu junassa odottelemassa. Odottelemme, että yhteentörmäyksessä vastaantulevan, pahasti vaurioituneen, junan hinaus pois raiteilta onnistuu. Hinaava veturi tulee Tampereelta Vanhempi herrasmies osasi käyttää tilaisuuden ja kuorsaa nyt niin kovaa, että muiden vaunussa olijoiden on turha yrittää houkutella unta luokseen.

Reissun aikana on monessa paikkaa nostettu toistuvasti esiin tuota politiikan näkyvyyttä Tehyssä. Tottahan on että pääosa meidänkin listoilla olevista ehdokkaista on sitoutumattomia. Toisaalta on totta että sinä aikana kun itse olen istunut Tehyssä vaikuttajan paikalla, ovat tehdyt päätökset olleet ns. ”Tehy-puolueen” tekemiä. Tällä tarkoitan sitä että päätökset ovat aina olleet pitkään harkittuja, viimeisen päälle pureskeltuja ja Tehyläisen edun mukaisia.

Kun päätöksen teossa on sitten päästy yhteiseen hyvään, toki välillä kirveleväänkin, päätökseen on sen takana pysytty. Päätöstä ei ole lähdetty politiikassa tunnusomaiseen tökkimiseen jota moni meistä Tehyläisistä vierastaa kovastikin.

Mutta entäs sitten jos me Tehyläiset kuitenkin rohkeasti lähtisimme politiikkaan mukaan? Politiikkahan on yhteisten asioiden hoitamista ja hoitaminenhan on meille tuttua hommaa. Entäs, jos meitä Tehyläisiä olisi enemmän kuntien valtuustoissa, tulevissa maakuntahallinnoissa ja eduskunnassakin? Olisiko sitten se kuuluisa naisen eurokin joskus kokonainen?

No niin juna liikkuu, tekisi mieleni taputtaa, mutta tuo vanha ihana herra saattaisi herätä ja saada vaikka slaagin…

30.8. 2017 Tampereella

Takana virkistävä aamu Tehyn ao 366 video haastattelussa. Meitä viittä ehdokasta haastateltiin suoraan nettilähetykseen, jota seurasi ammattiosaston väki, kuka missäkin omilta päätteiltään. Tämä kyseinen videolähetys löytyy myös netistä, jos haluatte katsastaa sitä itse. AO 366 kotisivuille löydätte varmaan helpoiten videota katsastamaan.

Kysymykset meille pj-ehdokkaille, olivat jälleen hyviä. Kysymykset olivat arkipäivästä nousseita, ihan oikeita huolia. Esimerkiksi lähiesimiehen asema, tuleva sote uudistus tai arjen ja työn yhteensovittaminen. Toteutustapa oli erittäin innovatiivinen ja nimenomaan sitä nykypäivää, joten kiito toteutuksesta ammattiosaston some-vastaavat Aino ja Maiju-Riina.

Jo pientä aitoa väittelyäkin saatiin ilmoille, mikä on erittäin tervetullutta, sillä emmehän me ole samasta puusta kaikki 5 sittenkään…

Eilen Porissa saimme nauttia myös varsinaisen Porin legendan ihastuttavasta seurasta.  Jaana Laitinen-Pesola oli tullut seuraamaan meidän kiertuetta kotikaupunkiinsa Poriin.  Me puheenjohtaja ehdokkaat saimme Jaanalta matkaevääksi ison pussillisen neuvoja siitä, kuinka Tehyläisen on aina ensimmäisenä luotettava omiin kykyihin. On kuitenkin oltava samaan aikaan halukas yhteistyöhön kaikkien niiden  organisaatioiden  kanssa, jotka kokevat Tehyn arvot  tärkeiksi.

Uskollisimmat lukijani, ovat olleet huolissaan kirjoitusasusta tässä blokissa. Myönnän, minulla todetun luki-häiriön haittaavan pilkkujen ja pisteiden tai muiden tekstivirheiden pistävän silmään teitä, joilla ko. häiriötä ei ole. Puolustelen lisäksi asiaa vielä siten, että keikkuvalla alustalla (juna, pikkubussi) tai pimeä aseman nurkka ei intensiivisyyteni tarkistaa tekstiä,  aina pärjää innokkuudelleni kirjoittaa.

Toisaalta johtihan Bill Clinton menestyksekkäästi Amerikan Yhdysvaltoja useamman vuoden vaikka hänelläkin on lukihäiriö.

29.8.2017 Poriin päin...

Eilen Turussa 120 päinen kuulijakunta ja ihan erilainen jäsenilta. Kiersimme, kaikki ehdokkaat, yhteensä 12:ssa pöydässä jäsenten tentattavana. Kysymykset olivat meille jäsenten arjesta kumpuavia ja äärettömän hyviä! Parasta koko kierroksella on ehdottomasit ollut se, kun pääse keskustelemaan ihmisten arjesta. En haluaisi koskan  olla puheenjohtaja, jota kierrätetään jäsenistöä tapaamassa kuin palkinto sonnia, haluan ehdottomasti olla lähellä arkea Teitä varten.

Turussa nousi huoli usemman lastenhoitajan suulla siitä ,kuinka heidän käy Sote uudistuksessa, kun he jäävät työntekijöiksi peruskuntiin. Unohtaako Tehy heidät? No ei ihan varmaan unohda. Lastenkhjoitaja liitto oli 35 vuotta sitten perustamassa tätä liittoa ja liitto pysyy vahvasti matkassa tulevaisuudessakin.

Se mitä lastenhoitajat tai muut peruskuntiin jäävät Tehyläiset tarvitsevat ja haluavat otetaan herkällä korvalla vastaan. Tulkaa siis jäseniltoihin tai olkaa yhteydessä alueasiantuntijoihin,  jotta tiedetään mitä kaivataan, nyt järjestetyt tilaisuudet on jouduttu osaksi perumaan,  kun paikalle ei ole ollut ilmottautuneita.

Niin lastenhoitajien asiassa kuin Tehyläisessä muussakin edunvalvonnassa pätee 4 vuotta sitten esitetty iskulause "Sinä olet Tehy!".

Mikäpä olisikaan uudella puheenjohtajalla parmpana selkänojana neuvottelupöydässä kuin huikea vaaliaktiivisuus. Se kertoisi neuvottelupöydässä vastapuolelle sen, että ne Tehyläiset on aktiivisia ja ne on TOSISSAAN!

28.8.2017 Matkalla Turkuun

Takana mitäpäs muutakaan, kuin Tehyläistä edunvalvontaa, viikonloppuna. Aivan äärtttömän hienoa edunvalvontaa ihanissa puitteissa Kapeenkosken rannalla Äänekoskella. Koolla oli noin 50 Keskisen Suomen ao-aktiivia, muistelemassa vanhaa ja pohtimassa uutta tulevaa syksyä.Kiitos teille kaikille hienoista hetkistä.

MUTTA, tässäpä kysymys, jonka sain mesen välityksellä. Ajattelin, että laitan vastausta tänne näkyviin:

"Useamman teidän Pj-ehdokkaan haastatteluissa tai lausunnoissa on tullut ilmi, että haluatte edunvalvonnan olevan nykyistä näkyvämpää ja kuuluvampaa. Tähän viitaten haluaisin kysyä, kuinka näet edunvalvontatyön onnistuneen taannoisessa ns. yleistyöaikamuutosessa? Tällöin Tehyn jäseniin kohdistui kohtuullisen laaja työaikamuutos. Esim. Keski-Suomen shp:ssa työnantaja puhui avoimesti lisäresurssista.Mielestäni kyse on samoin lisäresursseista , eli palkan alennuksesta, vaikka asiaa voidaan kiertää termein.Prosenttena puhutaan minun matematiikalla noin kuudesta. Plus Kiky.

Onkohan vastaavaa takkiin ottamista Tehyn historiassa ollut?

Eli miten meni, miten olisi pitänyt mennä ja ennen kaikkea kuinka puheenjohtaja lkaudellasi asiaa pyrittäisiin korjaamaan ?"

Hyvin ei mennyt ei, sitä olen aivan samaa mieltä. Siitäkin olen samaa mieltä, että näin työnantaja sai kaipaamaansa lisäresurssia noin 2½ h viikkoon ja vastaavasti kaikki ne henkilöt, jotka siirrettiin yleistyöaikaan saivat palkan alennuksen.

Tiedän, että paikallisesti esimerkiksi KSSHP:ssä luottamusmiehet tekivät kaiken voitavansa, mutta asiat törmäsivät tähän paljon viljeltyyn "työnantajan direktio-oikeuteen". Meillä ei ole yhteistoimintalain mukaista tasavertaista neuvottelumahdollisuutta,koskaan olemassa, niin kauan kuin työnantja käyttää tuota direktio-oikeuttaan.

Tässä kohden luottamusmiehet vetosivat  mm. työntekijöiden tasavartaiseen kohteluun eri yksiköissä, mutta eipä sekään tuottanut tulosta. Työntekijät itsekin olivata asian suhteen aktiivisia, mutta se tuntui olevan punainen vaate vastapuolelle.

Me emme neuvottelupöydässä nykyisen yt-lain mukaan ole tasa-arvoisia . Neuvottelut lakimuutoksista ovat käynnissä, mutta sieltä tihkuneet tiedot eivät ole kannaltammme pelkkää asioiden parantamista.

Paikallista sopimista haluaa vastapuoli lisätä, mutta niin kauan kun sopiminen on tämän tapaista, en halua paikallisen sopimisen lisääntyvän.Poikkeuksena tietenkin ne sopimukset, joissa paikallisesti sovitaan paremmin kuin pohjasopomuksissa.

Puheenjohtajana velvollisuuteni on nostaa näitä epäkohtia esiin aktiivisemmin. Olla kaikilla tavoin aktiivisempi, tukea paremmin paikallista neuvottelijaa ja jäsentä. Tehtävänäni on kiinnittää huomio tämän sanan "direktio-oikeus" käyttöön lainvalmistelun aikana.

Puheenjohtajan arvovallalla haluan olla mukana ratkaisijana, myös näissä paikallisissa "pöllöyksissä". Puheenjohtajalla on  käytössään  iso toimiva organisaatio, jota tulee käyttään siten, että jäsen saa  vastinetta jäsenmaksulle.

23.8.2017 Kuopion jäsenilta

Matkalla Joensuusta Kuopioon luin omasta työsähköpostistani vartija raportteja. Kuten niin monessa muussakin Suomen päivystysessä, myös meillä, vartija ja poliisikin kuuluvat osaksi  tätä "moniammatillista" työryhmää terveydenhuollossa.

Miksi nykyään on arkipäivää uhkailut hoitohenkilökunnan koskemattomuutta kohtaan tai potkut tai nyrkin heilautukset, pureminen jne jne. Miksi ainoa tapa reagoida väkivaltatilanteisiin on Hai Pron tekeminen käynti mahdollisesti päivystyksessä kesken työvuoron,vammoja näyttämässä ja sitten taas takaisin "riviin".

Hyväksyttäisiinkö samanlaista asiakaskäyttäytymistä jollain muulla alalla?

Erityisesti väkivalta työssä,  jäi minua kaivelemaan, kun Kuopiossa sain juttelukaverikseni hoitajan, joka tekee työtään sydämellään, mutta oli joutunut vaihtamaan rakastamansa työtehtävät  toiseen, koska oli työssään joutunut puukotuksen uhriksi, asiakkaansa toimesta!

Kun uteliaana kysyin, kuinka työnantaja oli häntätilanteessa  tukenut, ei silmäkulma hoitajalla säilynyt kuivana. Eipä juuri ollut apua tullut, eikä hän myöskään ollut uskaltanut tapahtumasta syytettä nostaa. - Niin yksin on hoitajaparka, silloin kun syyte väkivallan teosta pitäisi nostaa. Valitettavan vähän näihin tilanteisiin on työnataja tukeaan antamassa. Ei sen enempää tule lainopillista apua, kuin mitään henkistäkään apua  työnantajan suunnalta.

Tämä on taas yksi niitä asioita, joita meidän on itse nostettava esille, ei voi olla niin että potkut puremiset ja uhkailut kuuluvat "luontais etuihin" työpaikolla. On löydyttävä tiukat keinot puuttua tilanteisiin ennakoivasti ja vahingon sattuessa työtekijä ei saa jäädä yksin.

Kiertueella on kaikissa paikoissa noussut hyvin vahvasti esiin työolosuhtet meidän työpaikoilla. On olut todella silmiä avaavaa miten suuri merkitys toimivalla työsuojelulla on. Jotenkin vain tuntuu, että onko työsuojelulla riittävästi tehokkaita pelimerkkejä edellisen kaltaisten tilanteiden hoitoo

22.8.2017

Joensuun jäsenilta, paikalla aktiivinen kyselevä porukka. Yleisö kysyi rohkeasti asioita joihin he omassa elämässään kaipasivat vastauksia, juuri tälläistä kaivataan !

Esille nousi esimerkiksi vahvasti koulutuspolitiikka sote polella.  Joensuulaiset nostivat keskusteluun  ammattikorkeakoujen säästöt  opetuksesta Koulut sysäävät yhä enemmän koulutusvastuuta luokista kentälle, harjoittelujaksoille.

Olen vankasti sitä mieltä, että alamme on täynnä ns. käsityöammatteja. Käden taidot ovat paljon tärkeämpiä uuden alalle tulijan hallita, kuin tieteen tekemisen taito.  Vastavalmistunut sairaanhoitaja tarvitsee kädentaito tietoa, siitä kuika esimerkiksi nenämaha letku laitetaan tai miksi sydämen vajaatoiminnassa balanssin lasku on tärkeää. Hän ehii urallaan perustaidot hallittuaan, perehtymään tieteen tekemiseen tai tieteellisten julkaisujen etsintään. Ensin hänen on kuitenkin hallittava perusteet. Säästetään ennen tieteen tekemisessä kuin taitojen opettamisessa KOULUISSA.

Ei siis enää lisää kolutussäästöjä, eikä siirretä vastuuta opettamisesta työpaikka harjotteluihin.

Emmehän voineet olla sivuttamatta Siun sotea, kun "pääkallopaikalla" olimme! Kuulimme, että  Siun soten, tulisi saada aikaan 7 miljoonan euron säästötavoitteet loppuvuoden aikana. Täysin utopistinen tavoite. Perimmäinen syy, budjetin täydelliseen epäonnistumiseen  on terveydenhuoltoalan perisynti,  alibudjetointi.

Vinkiksi alibudjetin korjaamiseen heittäisin, että  ei kannata lomauttaa ainakaan tuottavaa henkilökuntaa, sillä sitten loppuu Siun sotesta tulot ja seutukunnalta terveys.

21.8.2017

Henkilökohtaisesti hyvin rankan viikonlopun jälkeen, esikoisen muutto pois kotoa Tampereelle opiskelemaan, oli vuorossa kotikylän jäsentilaisuus.

Jyväskylässä eli kotikylässäni yleisöstä nousi esiin seuraava kysymys: Mikä on strategiasi puheenjohtajana turvata tulevaisuudessa koulutetun sosiaali ja terveydenhuollon ammattialisen edunvalvonta yksityissektorilla tai julkisellasektorilla?

Minun vastaukseni oli erittäin hyvään kysymykseen tämä: Meidän on rohkeasti ryhdyttävä työstämään samanlaista sopimuspohjaa, kuin esimerkiksi lääkäriliitolla on omien jäsentensä edunvalvonnassa.

Meillä on oltava sopimus, joka tulevaisuudessa turvaa  työntekijöiden saman arvoisen kohtelun yksityispuolella, valtiolla tai julkisella puolella työskennellessä. Tälläinen sopimus suitisi sitä työntekijöiden etujen polkemismahdollisuutta kaikkialla. Työehtomme eivät enään olisi kauppatavaraa, jolla saavutetaan voitto kilpailutuksessa. Samalla tavalla lääkäriliitto on turvannut jäsentensä aseman, työskentelivätpä he sitten julkisella tai yksityisellä puolella.

Tämä on suuri tehtävä, mutta tätä varten olen valmis tekemään työtä!

17.8.2017 Tilipäivän jälkeinen päivä, loppukuu, "katsotaan sitten taas ens tilistä"- aika on alkanut!

Eilen Oulussa nousi esiin julkisen terveydenhuollon ja yksityisellä toimivan Tehyläisen työtekijän edunvalvonta.Mielestäni Tehyssä me kaikki olemme edunvalvonnan silmissä todella tärkeitä, yhtä tärkeitä! Ei ole eroa sillä kenelle töitä teet, aina saata Tehystä apua.

Olemme viimevuosina toistuvasti olleet kuitenkin sen tosiseikan edessä, ettei yksityiselle puolelle ole saatu tervittavaa määrää aktiivisia toimijoita. Luottamusmiehiä esimerkiksi tarvitaan yksityispuolelle lisää. Meillä Suomessa on järjestäytymis oikeus niin yksityispuolen työntekijöillä kuin kuntapuolellakin. Pidetään huolta siitä, että myös yksityispuolella on samanlainen järjestäytymisaste ja järjestäytyminen, kuin siellä julkisella.

Tänään Rovaniemi vuorossa, odotan innolla hyvää keskustelua kanssanne...

16.8.2017 TILIPÄIVÄ!!

Eilen Kajaanissa vietimme mukavan jäsenillan,kiitos siitä kaikille mukana olleille ja panelin järjestäjille.Kajaanissa Tehyläiset jäsenet eivät vain kuunnelleet, mitä meillä puheenjohtajaehdokkailla oli kerrottavana, vaan aktiivisesti ottivat osaa keskusteluun, kertoivat mitä heille kuuluu ja mikä paikallisesti mietityttää.

Erityisen huomion sai keskustelussa palkkaus. Meidän pallka järjestelmät, kun ovat aika aikansa eläneitä. Esimerkiksi Kajaanissa paikallinen luottamusmies nosti esimiesten palkkojen korjaamisen tukkivan koko palkitsemisjäresimiehen jestelmää. Perinteisesti esimies on nauttinut yksiköiden suurinta peruspalkkaa, kun esimiesten palkka on rajaamassa työntekijöiden palkkakehitystä ollaan pattitilanteessa eikä mikään liikahda!

Palkkojen korjaantuminen "hissi ilmiöllä" on varmaan monille tuttu. Ensin nostetaan yhden, tässä tapauksessa esimiehen palkkaa ja sitten palkka vetää hissin tavoin perässään muidenkin palkat ylös. Nyt vain on niin, että hissi on jumissa ollut jo vuosia.

Kaksi asiaa, jotka nousivat keskusteluissa palkkauksesta esiin ja jotka haluan vielä esiin nostaa,  olivat mielestäni nämä: puhukaa avoimesti palkoistanne myös niille, jotka kuvittelevt tietävänsä, että hoitajilla on hyvät palkat. Toinen asia palkoista oli se, että älkää olko kateellisia huonoista palkoista toisillenne vaan vaatikaa yhdessä parannusta!

15.8.2017

Suomi on suuri maan ja kaikkia sen kansalaisia on palveltava tasavertaisesti ja kaikilla sen kansalaisilla on oltava tasavertaiset oikeudet.

Kannatan ehdottomasti,  että suuren maamme liikenteen turvaamiseksi jatkossakin on olemassa tukevat valtio-nimiset hartiat.Toivon ehdottomasti, että jatkossakin veturimiehet heiluttavat kättään valtion vetureista kaikilla junaosuuksilla.Siksipä oikein paljon terveisiä teille lakkoilevat veturimiehet ja onnea taistoon!

Tänä aamuna jouduin turvautumaan toisen suuren valtionyhtiön Finnairin, kuljetuspalveluihin matkalla kauas kotoa "Kajjaaniin". Koska kuten sanoin tuossa alussa maassa tulisi olla myös taraveroiset kansalaisoikeudet, miksi näin ei kuitenkaan ole?

Ei Kajaanin hoitaja, saatuaan tarpeekseen säästämisestä työehtojen heikennyksestä voi lakkoilla, meillä tätä oikeutta ei ole.

Vaikka lakko on äärimmäinen keino, silloin kun puhe ja neuvottelu ei auta, olisi keinon oltava mahdollinen kaikille!

Viikonloppuna Tampereella sain pitää puheenvuoron siitä miltä Sote kenttä näyttää työntekijän silmissä 2017, alla  Tehyläinen näkemykseni:

Koulutuetun sosiaali- ja terveysalan työntekijän asema nyt ja tulevassa Sote-uudistuksessa

Lähdin kokoamaan  sitä mitä Sote henkilöstön arkeen tänään kuuluu. Oma taustani tulee tuolta TE-puolelta eli terveydenhuollosta ei niinkään sieltä SO-puolelta, jota taas edustaa tänään toinen Kati.

Ajattelin, että paras tapa on johdatella teitä kuulijat aiheen sisälle, on esimerkkien kautta. Siksipä esimerkkikin kiertävät tätä maata ja kertovat siitä mitä meille todella kuuluu, keskellä maan historian suurinta hallinnollista uudistusta.

Ensimmäinen esimerkki tulee Kuopiosta, mutta se voisi yhtä hyvin tulla mistä tahansa maan viidestä suuresta yliopisto sairaalasta tai keskussairaalasta. Erityisesti se voisi tulla näiden sairaaloiden päivystys tai teho-osastoilta, joissa henkilökuntaa tarvitaan paljon ja työ on erityisen hektistä.

Sairaanhoitopiireissä on ollut maan tapa kieltää kaikki alle 13 päivän työsuhteet. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sijaisia ei oteta lyhytkestoisiin poissaoloihin. Lyhytaikaisten sijaisten kieltoa on perusteltu organisaatioiden ns. sisäisillä sijaisilla tai varahenkilöillä. Nämä varahenkilöresurssit on valmiiksi niukoista osastojen henkilöstöresursseista revitty, jotenkin irralleen, kaikkien osastojen yhteiseen käyttöön.

Käytännössä homma on hyvinkin tuttu ilmiö jo hölmöläisten peiton jatke sadusta.

 Käytäntö on siis tämä: kun kollega osastolta on sairastunut, ei hänen tilalleen ole tullut ketään, vaan sitten on päivä vedetty vähän niukemmalla resurssilla, kaikki hoitaen.

Entäs sitten, kun sairastunut on useampi kollega? No sama juttu, on vedetty vuoro vielä vähän niukemmalla resurssilla, Kaikki potilaathan pitää edelleen hoitaa hyvin.

Avuksi tilanteessa on otettu pitkät vuorot (14 tuntia, max 15 tuntia) vuorojen uudelleen järjestelyt ja talkoo henki. Lähiesimiehen pää tehtävä onkin soitella hoitajille kotiin,  vapaa-ajalle ja kasata käytännössä vuorojen vahvuudet uudelleen ja uudelleen.

Aikansa hoitajat ovat talkoohenkeä jaksaneet ylläpitää, mutta kun tilanne on muistuttanut enemmän noidankehää kuin hoitoketjua, tuli esimerkiksi Kuopiossa mitta täyteen.

Valitukset päättäjille, eivät henkilökunnan lisäresursseista tuoneet tulosta, rahaa ei ole, ainoa suunta asian korjaamiseksi henkilökunnan mielestä oli kääntyä Avin puoleen.

Se kaikkein suurimmin tilanteesta kärsivä, potilas, sai sitten Avin huomauttamaan, että tilanne on kestämätön ja sille on tehtävä jotain.

Huomautus tuli Avilta, mutta edelleen on auki mistä lisäresurssit Kuopiossa otetaan?

Kuten jo sanoin, Kuopio ei ole ilmiönsä kanssa ollenkaan yksin, meillä hoitotyön resurssit on säästetty niin minimiin, että on asiallisempaa puhua urakka kuin hoitotyöstä.

Seuraava esimerkki tulee Pietarsaaresta tai Porvoosta

Sote uudistuksen myötä tehdään ihan järkevääkin politiikkaa sitä, kuinka kattava maamme sairaala tai terveyskeskusverkosto on. Me tarvitsisimme kaikki osaavat hoitotyöntekijät edelleen omien kansalaistemme hoitotyöhön, mutta korkeampi palkkataso ja paremmat vaikutusmahdollisuudet ulkomailla ovat alkaneet taas houkutella.

Kun Pietarsaaren hoitajat saivat kuulla, että heidän pieni sairaalansa ajetaan alas. Ei suunta hoitajien työmatkalle ollutkaan lähin laajan päivystysstatuksen saanut sairaala Seinäjoella, vaan työmatkasuunta on nyt Ruotsi tai Norja.

Suunnan vaihtoa helpotti erityisesti se, että ruotsia puhutaan Pietarsaaressa tai Porvoossa työkielenä sujuvasti.

Porvoon sairaalan synnytysosaston alasajossa, kielitaitoiset kätilöt suuntasivat ennen Ruotsiin kuin pääkaupunkiseudulle. Vaikka Hus työnantajana oli toivonut saavansa apua kätilöpulaan juuri Porvoosta.

Ulkomaat ovat alkaneet vetämään taas erityisesti vastavalmistuvia ammattilaisia, sillä palkka on siellä kaksinkertainen Suomen hoitoalan palkkaukseen verrattuna ja niin työvuorot kuin työajan saat määritellä itse.

”Erityishuomio onkin kiinnitettävä koulutuksessa hoitajiemme ruotsinkielen taitoon!” – eikö niin

Seuraava esimerkki tulee Jyväskylästä tai vaikka sieltä missä Sote palveluntuotanto on siirretty Attendolle.

Johtamista, pidetään nykyajassa erittäin tärkeänä. Jos esimerkiksi uudistuksen eteenpäinvieminen mättää ollaan, syystäkin, kohdistamassa katseita johtajien suuntaan.

Hoitotyön esimiehet ovat työpaikolla erittäin tärkeänä ammattiryhmänä.

Hoitotyön esimiehet tuntevat työn, alaiset, ympäröivän yhteiskunnan ja he ovat usein hyvin korkeasti koulutettuja ammattilaisia, he jalkauttavat aikanaan muutoksen Sotessakin.

Mitä sitten on käynyt näissä paikoissa, joissa palvelutuotanto on siirtynyt yksityisille? Usein vain muutaman kuukauden kuhertelun jälkeen, uusi työnantaja on katsonut, ettei esimiestyö ole niin tärkeää. Ensimmäisenä on saanut lähteä hoitotyön esimiehet. Lähtiessään laboratorion osastonhoitaja, hoitotyön esimies, sai kouluttaa laboratoriossa kemistille, työvuorosuunnittelun saloja, Jyväskylässä.

 Ei lisääntynyt työhyvinvointi Jyväskylässä uudistuksen myötä.

Vielä huonommin kävi Sysmässä. Sysmän Sote-palveluiden ulkoistuksen voitti vuoden 2017 alusta Atteddo. Toukokuussa Attendo aloitti yt-neuvottelut väen vähentämiseksi.

Yksityiselle palveluntuottajalle on lisäksi todella vaikea houkutella luottamusmiehiä, vaikka oikeus luottamusmieheen on toki olemassa, vielä. – Ei katso työnantaja hyvällä, jos ryhdyn luottamusmieheksi tai edes lähden mukaan Tehyn valtuustovaaliin, valitettavan yleinen vastaus kysyttäessä.

Mitäs sitten tapahtuu koulutusrintamalla?

Suomalainen koulutus, myös Sote-koulutus, on ollut maailman huippua.

• Korostan sanaa ollut.

Meillä on koulutettu hoitajia, ei vain nykyiseen tarpeeseen, vaan myös aktiivisesti on silmälläpidetty tulevaisuuden tarpeita. Uudet hoitajamme ottavat helpommin vastaan digiajan toimintoja, he osaavat vaatia laitteilta ja järjestelmiltä käyttäjämukavuutta, asiaa, jota esim. minä vasta opettelen vaatimaan.

Nyt on koulutus säästöjen myötä, käynyt kuitenkin niin, että koulutus ja oppiminen ovat yhä enemmän siirtyneet käytännön harjoitteluihin. Tunteja on oppilaitoksissa karsittu ja uuden ammattilaisen, opiskelijan opettaja, on yhä useammin kenttäjaksolla ohjaava hoitaja.

Kiireinen, huonosti miehitetty työvuoro ei ole paras mahdollinen oppimisympäristö, vaikka kuinka olisi sitä kutsumusta puolin ja toisin. Eipä siis ihme, että monen noin 2 vuotta alalla olleen työntekijän päätös on vaihtaa alaa kokonaan. Syynä on riittämättömyyden tunne, et osaa, ei ole aikaa, eikä sitä kautta nautintoa työnteosta.

Toinen suuri koulutuksellinen epäkohta on hoiva-avustaja koulutus, josta olette ehkä kuulleet. Hoiva-avustaja on koulutus innovaatio vailla älyä!

Maassa alkaa olla paikoin useitakin työttömiä lähihoitajia. Samaan aikaan keksi joku kouluttaa noin ½ vuoden koulutuksella hoiva-avustajia. Heillehän ei tarvitse maksaa niin paljoa kuin pyöreästi 3 vuotta koulua käyneille lähihoitajille. Lähihoitajan palkkahan on noin 1900–2100€/kk.

Hoiva-avustajille ei opeteta lyhyessä koulutuksessa esim. ollenkaan lääkehoitoa. Tietämys lääkehoidosta taas on esimerkiksi vanhustenhoidossa, jonne hoiva-avustajien on ajateltu sijoittuvan, perustavaa laatua olevaa osaamista.

 Taasko yksi matalapalkkainen työ naisille lisää?

 Yleisesti edelleen rempallaan olevia asioita naisvaltaisella Sote alalla:

Tasa-arvolaissa kielletään kaikki sukupuoleen perustuva syrjintä, myös raskauteen perustuva syrjintä työelämässä. Silti esim. Tehyyn tulee käsiteltäväksi tasa-arvoon liittyvän syrjintätapauksia, joka toinen työpäivä. Laki on olemassa ja se on selkeä.

Esimerkiksi työsuhteen määräaikaisuuden jatkuminen on hyvin epävarmaa silloin kun työntekijä ilmoittaa olevansa raskaana.

Määräaikaisuuksilla pelaaminen

Määräaikaisten työsuhteiden ketjuttaminen pitää nuoret naiset työelämän sivuraiteilla, varmuutta työsuhteen kestosta on monella vain parin kuukauden verran.

 Laissa työsuhteen lähtökohta on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus eli vakituinen työ. Määräaikaisuudelle on oltava perusteltu syy. Perusteltu syy määräaikaisuudelle voi olla esimerkiksi sijaisuus. Jos työnantajalla on pysyvä työvoiman tarve, pitää sopimus sijaisuustilanteessakin tehdä toistaiseksi voimassa olevaksi.

Meillä on hyvin tavallista, että olet määräaikaisena sijaisena viisi kuusi vuotta samalla osastolla, samoissa työtehtävissä.

Perhevapaa uudistus

Isät käyttävät yhä edelleen liian vähän perhevapaita. Muissa Pohjoismaissa vanhempainvapaan kiintiöinti on nostanut isien osuutta perhevapaiden käytöstä. Myös vanhemmuudesta aiheutuvien kustannuksia on voitu jakaa paremmin isän ja äidin työnantajien kesken.

Muistettava uudistuksessa on myös yksinhuoltajien mahdollisuus riittävään perhevapaaseen!

 Naisvaltaisten alojen palkkaus kuntoon

Naisvaltaisten alojen palkkatason nostaminen alkaa arvoista, asenteista ja rakenteellisten ongelmien korjaamisesta. Esteitä tasa-arvon tieltä pitää raivata unohtamatta, että samapalkkaisuustavoitteessa ei todellisuudessa voi edetä ilman rahaa ja päättäjien tahtoa panostaa asiaan.

 Kyse on arvovalinnoista. Elämme tässä maassa jonkinlaisessa kuplassa siitä, että olemme sukupuoli tasa-arvoinen maa, mutta sehän ei ole totta. Naisen euro on edelleen 83 senttiä, ennen nykyistä hallitusta se käväisi jo 86 sentissä, ja Kikystä tai sen vaikutuksista en tässä kohden puhu mitään!

Matkalla Soteen

Meillä on Hoitoalalla paljon hyviä innovaatioita tulevaisuuden Sote varten. Innovaatiot ovat sellaisia, jotka toisaalta säästävät yhteiskunnan varoja, mutta niillä kuitenkin tuodaan asiantuntemus lähelle potilasta tai asiakasta. Me emme vain ole päässeet innovaatioitamme toiveidemme mukaan suunnitteluryhmissä esittämään.

Vaikka Rehula kulki matkasaarnaajan tavoin, nuhtelemassa Sote-alueiden suunnittelusta vastaavia, en esimerkiksi minä, juurikaan ole päässyt työntekijän edustajan roolissa, suunnittelukokouksiin mukaan. –Ei ole ollut niitä resursseja.

Oma Sote-Sopimus

Sote-uudistus koetaan meillä isoksi mahdollisuudeksi vihdoin saada oikea neuvottelupaikka, Sosiaali- – ja terveysalan koulutetun henkilökunnan työehdoista. Nythän sopimuspaperin aikaansaamiseksi tehdään kompromissi kirjastonhoitajan, lastenhoitajan, kätilön ja maatalouslomittajan kesken, eikä kukaan koskaan pääse tavoitteissaan kunnolla eteenpäin.

200 000:lla Sote työntekijällä vaihtuu työnantaja ja siinä yhteydessä on vaihduttava myös sopimusjärjestelmän 2000 luvulle.

( Asiasta näköjään voisi puhua vaikka aamuun asti, mutta piste on johonkin laitettava, olkoon se tässä.)

Kiitos!

Naisen euro

En malta laittaa tähän yhteyteen empiiristä tutkimustani palkkakehityksestä samanpituisissa koulutuslinjoissa. Insinööri amk ja sairaanhoitaja amk.

Nimittäin vastavalmistunut sairaanhoitaja Anna Jyväskylän Amk:sta, marssii työhön Keski-Suomen keskussairaalaan ja alkaa nauttia säännöllistä kuukausipalkkaa, joka on Annalla 2480 € + haittalisät eli yö viikonloppu ja iltalisät, jotka eivät ole peruspalkkaa vaan niitä haittalisiä. Annan työaika on 38,45h/viikko.

Vastaavasti Jyväskylän Amk:sta valmistuu insinööri Antti,  joka marssii työhön esimerkiksi Valmetille, takanaan yhtä pitkä koulutusputkin kuin tällä sairaanhoitajallamme. Hänen lähtöpalkkansa on suositusten mukaan 37,5 viikkotunnin mukaan 2800 € silloin, kun kokemus on vähäinen.

Kun hoitajamme Anna,  on tallannut keskussairaalaan työhön kohtalaisen pitkän aikaa, on hänen kuukausiperuspalkkansa edelleen 2480€. Insinöörin pakkakehitys ei ole jäänyt paikoilleen vaan on kasvanut 3050 euroon.

Hoitajan omattua jo runsas kokemus hoitoalalta, mahdollisesti useammasta yksiköstä tai erikoisalalta, on hänen kuukausipalkkansa edelleen peruspalkka 2480€ / kk. Insinöörimme saa tuolloin peruspalkkaa 3400€ /kk . ( Lähde: Insinööriliiton palkkasuositukset valmistuville vuonna 2017).

Mainitsemisen arvoinen juttu on se että pääkaupunkiseudulla sekä isommissa kaupungeissa,  insinöörin palkkaus on korkeampi myös lähtöpalkaltaan, - hoitajan ei.

En sano alkuunkaan, etteikö Antti olisi palkkaansa ansainnut, mutta sen sanon että naisvaltaiset alat ovat jääneet palkkakehityksestä takamatkalle!

6.9.2017 Helsinki

Finlandiatalolle, liittomme ”synnytyssaliin”, oli kokoontunut noin 150 aktiivista jäsentä. Koska tilaisuus striimattiin, eli nauhoitettiin myöhemmin katsottavaksi, tuntui väliin, että ”vaalikiima” oli todellakin jo alkanut. Hyvä niin, sillä mikäpäs sen tärkeämpää, kuin että väki  on ehdolla ja äänestää.

Helsingissä eli siellä ”Isolla kirkolla”, nousi mielestäni erittäin tärkeä näkökulma esiin. Hus:n pääluottamusmies kommentoi ylempien esimiestemme intoa erota Tehystä silloin, kun johtamisen tikapuita tarjotaan ylöspäin.

 MIKSI?

 Eikö Tehy ole juuri se organisaatio, joka vahvasti ajaa mm. uudessa Sote:ssa hoitotyön esimiesten asemaa? Emmekö me juuri ole se ainoa organisaatio, joka pitää meteliä esimiesten koulutuksesta tai palkkauksesta?

Onko tilanne sama, niin kuin pelkään sen joissain yksityisessä yrityksessä oleman, eli  koetaan järjestäytyminen haitaksi, eikä uskalleta kuulua liittoon? Kuinka moni johtajaylilääkäri eroaa lääkäriliitosta valintansa jälkeen?

Miksi selkä kääntyy liitolle, joka ajaa esimiesten asemaa aktiivisesti? Teemmekö jotain väärin Tehyssä esimiesten näkökulmasta?

Tehy aloitti kampanjan eronneille jäsenilleen nyt syyskuussa. Tarkoituksena on kysyä syitä eroamiselle ja toki toivottaa tervetulleeksi takaisin. Olisikin erityisen mielenkiintoista tehdä myös selvitys ylihoitajien ja hallintoylihoitajien keskuudessa, miksi liitto ei enää kiinnosta.

Oman esimiesurani alussa sain usein kuulla epäilyjä siitä, voinko toimia esimiehenä ja olla ammattiyhdistys aktiivi. Muistuttelin usein mielessäni perustuslaillista oikeuttani kuulua liittoon. Olen mielestäni pystynyt olemaan myös lojaali työnantajalle, itse asiassa en ole kokenut sitä edes vaikeaksi. Se, että työntekijä voi hyvin ja sääntöjä ja sopimuksia noudatetaan, ei kai ole missään työpaikassa huono juttu.

Toki joukkoon mahtuu myös niitä fiksuja hallintoylihoitajia ja ylihoitajia, niin KSSHP:ssa  kuin  HUS:ssa ja monessa muussa organisaatiossa.

 5.9. 2017 Kuusankoski

Kuusankoskella, Kouvolan kupeessa, iltaa vietti puheenjohtajakiertueella noin 50 jäsentä. Paikaksi oli valikoitunut ”Pato galleria”. Tila oli keskellä paperitehdasaluetta entisessä konepajassa/ varastorakennuksessa.

Liekö paikka, suomalaisen puunjalostusteollisuuden entisenä kehtona, kirvoittanut keskustelua  myös rakennemuutoksesta Sote-aloilla?  Paperiteollisuushan koki viimeisen 20 vuoden aikana ison rakennemuutoksen, kun tehtaita suljettiin, myös Kouvolan seudulla.

Päivystysasetus, lainsäädännön muutoksen myötä, on sulkenut pienempiä päivystyskeskuksia ja matkat ympärivuorokautisiin päivystyspisteisiin ovat venyneet.  Aluesairaaloita ajetaan alas, synnytykset muuttavat yhdessä leikkaushoidon kanssa isompiin sairaaloihin, olemme siis osittain saman tilanteen edessä Sote –puolella, kuin paperiteollisuus aiemmin. Useamman Tehyläisen kohdalla on edessä työpaikan muutto, osastojen yhdistäminen tai yleisesti muutokset työnteossa. Meillä toki, - vielä, ei kuitenkaan ole menty irtisanomisiin siinä määrin, kuin tuolla paperiteollisuuden puolella.

Kuusankoskella, sekä myös esimerkiksi Lappeenrannassa, oli vakavia ilmeitä, kun jäsenet kertoivat osastojen luonteen muutoksista. Entisestä valvontaosastosta oli suunnitteilla päivystysosasto tai kuinka tapaamistamme seuraavana päivänä, oli keskustelukumppanini tehtävä sammuttaa viimeisen kerran valot Lappeenrannan sydänvalvonnasta. Ei ollenkaan helpoimpia tehtäviä työuralla.

Entisen päättyminen on ison surun paikka. On opittava uudessa työtehtävässä uudet toimintatavat, mahdollisesti kokonaan uusi työ. Meille niin tärkeä entinen työyhteisö häviää ja on opittava uusien työkavereiden tavat ja osaaminen. Joskus, kun jututin erästä tuttua hoitajaa, joka oli pari kertaa joutunut viettämään vanhan osaston ”hautajaisia”, kuvasi hän tilannetta avioeron kaltaiseksi suruksi.

Mitäpä lohdukkeeksi?

 Ensinnäkin haluan nostaa esiin meidän Tehyläiset luottamusmiehet, jotka ovat monilla paikkakunnilla olleet ensiarvoisen tärkeitä linkkejä, kun etsitään uusia työpaikkoja muutosmyllerryksessä. Ollaan luottamusmiehiin yhteydessä ja otetaan heidät mukaan neuvotteluihin työnantajan kanssa.

 Vaikka prosessit ovat olleet vaikeita, sillä ihan oikealla YHTEISTOIMINNALLA eli YT:llä on saatu aikaiseksi hyviäkin ratkaisuja. YT:hän ei tarkoita ollenkaan irtisanomista vaan yhteistoiminta neuvottelua yhdessä työnantajan kanssa työoloista.

Toinen tärkeä juttu on se meidän Tehyläisten oma kollegiaalisuus. Sen kun muistamme, saamme paljon hyvää aikaan. Opitaan toinen toisiltamme ja ollaan äänekkäitä silloin, kun on aika suunnitella uusia toimintatapoja. Mehän olemme se paras asiantuntija joukko joka saa homman toimimaan uudessa tilanteessa! Rohkeutta sisaret ja veljet !... oho…

 4.9.2017 Lappeenrannan kuulumisia

Lappeenrannassa keskustelussa esiin nousi Sosiaali ja terveydenhuolto-alan koulutus. Yleisö nosti mukaan keskusteluun sen, kuinka koulutuksen säästöt näkyvät yhä enemmän käytännön työssä. Kun oppitunteja vähennetään kilpaa osaavan opetushenkilökunnan kanssa, jää oppiminen yhä enemmän käytännön harjoittelujaksojen varaan. Olemme aina olleet Suomessa ylpeitä  koulutustasostamme, mutta viime vuosina myös esim. ammattikorkeakouluissa on käyt  toistuvasti Yt-neuvotteluita  ja vähennyksiä on tehty myös Sote opettajien osalta. Hyvä koulutus vaatii kuitenkin riittävät resurssit,  siitä olimme Lappeenrannassa samaa mieltä.

Kentällä, mitoituksen niukkuus ja korkea kuormitus, eivät aina ole uudelle oppijalle tai häntä ohjaavalle ammattilaiselle se kaikkein hedelmällisin tilanne. Opiskelijat, tulevat kollegamme, koetaan työtä lisääväksi, ei aina rikastuttavaksi mausteeksi.

Mitä sitten Tehy voi asian eteen tehdä? Meillä on laajalalainen koulutusosaaminen ja vaikuttamisen paikkoja on moniakin. Meitä esimerkiksi kuunnellaan, kun koulutus uudistuksia tehdään. Kantamme, totta vie, olemme noissa monissa työryhmissä sanoneet ja sanomme jatkossakin!

 Edelleen pidämme erittäin tärkeänä sitä, että näiden arvokkaiden ammattien, opettelu tai oppiminen tulee tapahtua perusteiden osalta kouluissa. Käytännön harjoittelun, tulee olla sitä käytännön harjoittelua, ei alan perusteiden haltuun ottoa kiireessä.

Olen sitä mieltä, että edelleen on tärkeää testata alalle pyrkivät ammattilaiset. Alan koulutus ei voi olla ns. työvoimapoliittista koulutusta henkilöille, joilla ei ole motivaatiota tähän vaativaan työhön. Olenkin huolestunut siitä, mitä esimerkiksi lähihoitajien ylikoulutus joillain pakkakunnilla on saanut aikaan. Varmuus Sote-alan pitkästä ja kapeasta leivästä on vaihtua päinvastaiseen.

Oma opiskelijaohjaukseni on aina tuonut paljon lisää omaan osaamiseeni, mutta on se totta vie vaatinut myös voimavaroja. Ymmärrän hyvin Lappeenrannassa kuvattua tilannetta, kun on kiire eikä aika riitä opiskelijan tarpeisiin. Vaaditaan siis tuleville kollegoille rauha oppia koulussa perusteet ja käytännössä, meille ammattilaisille rauha valvoa opittujen taitojen hyödyntäminen käytännössä.

31.8.2017 ja myöhään...

Hirvi-eläin keskeytti paluumatkalla koko junaliikenteen Seinäjoen ja Tampereen välillä.  Jep jep täällä olen pian 2½ tuntia istuttu junassa odottelemassa. Odottelemme, että yhteentörmäyksessä vastaantulevan, pahasti vaurioituneen, junan hinaus pois raiteilta onnistuu. Hinaava veturi tulee Tampereelta Vanhempi herrasmies osasi käyttää tilaisuuden ja kuorsaa nyt niin kovaa, että muiden vaunussa olijoiden on turha yrittää houkutella unta luokseen.

Reissun aikana on monessa paikkaa nostettu toistuvasti esiin tuota politiikan näkyvyyttä Tehyssä. Tottahan on että pääosa meidänkin listoilla olevista ehdokkaista on sitoutumattomia. Toisaalta on totta että sinä aikana kun itse olen istunut Tehyssä vaikuttajan paikalla, ovat tehdyt päätökset olleet ns. ”Tehy-puolueen” tekemiä. Tällä tarkoitan sitä että päätökset ovat aina olleet pitkään harkittuja, viimeisen päälle pureskeltuja ja Tehyläisen edun mukaisia.

Kun päätöksen teossa on sitten päästy yhteiseen hyvään, toki välillä kirveleväänkin, päätökseen on sen takana pysytty. Päätöstä ei ole lähdetty politiikassa tunnusomaiseen tökkimiseen jota moni meistä Tehyläisistä vierastaa kovastikin.

Mutta entäs sitten jos me Tehyläiset kuitenkin rohkeasti lähtisimme politiikkaan mukaan? Politiikkahan on yhteisten asioiden hoitamista ja hoitaminenhan on meille tuttua hommaa. Entäs, jos meitä Tehyläisiä olisi enemmän kuntien valtuustoissa, tulevissa maakuntahallinnoissa ja eduskunnassakin? Olisiko sitten se kuuluisa naisen eurokin joskus kokonainen?

No niin juna liikkuu, tekisi mieleni taputtaa, mutta tuo vanha ihana herra saattaisi herätä ja saada vaikka slaagin…

30.8. 2017 Tampereella

Takana virkistävä aamu Tehyn ao 366 video haastattelussa. Meitä viittä ehdokasta haastateltiin suoraan nettilähetykseen, jota seurasi ammattiosaston väki, kuka missäkin omilta päätteiltään. Tämä kyseinen videolähetys löytyy myös netistä, jos haluatte katsastaa sitä itse. AO 366 kotisivuille löydätte varmaan helpoiten videota katsastamaan.

Kysymykset meille pj-ehdokkaille, olivat jälleen hyviä. Kysymykset olivat arkipäivästä nousseita, ihan oikeita huolia. Esimerkiksi lähiesimiehen asema, tuleva sote uudistus tai arjen ja työn yhteensovittaminen. Toteutustapa oli erittäin innovatiivinen ja nimenomaan sitä nykypäivää, joten kiito toteutuksesta ammattiosaston some-vastaavat Aino ja Maiju-Riina.

Jo pientä aitoa väittelyäkin saatiin ilmoille, mikä on erittäin tervetullutta, sillä emmehän me ole samasta puusta kaikki 5 sittenkään…

Eilen Porissa saimme nauttia myös varsinaisen Porin legendan ihastuttavasta seurasta.  Jaana Laitinen-Pesola oli tullut seuraamaan meidän kiertuetta kotikaupunkiinsa Poriin.  Me puheenjohtaja ehdokkaat saimme Jaanalta matkaevääksi ison pussillisen neuvoja siitä, kuinka Tehyläisen on aina ensimmäisenä luotettava omiin kykyihin. On kuitenkin oltava samaan aikaan halukas yhteistyöhön kaikkien niiden  organisaatioiden  kanssa, jotka kokevat Tehyn arvot  tärkeiksi.

Uskollisimmat lukijani, ovat olleet huolissaan kirjoitusasusta tässä blokissa. Myönnän, minulla todetun luki-häiriön haittaavan pilkkujen ja pisteiden tai muiden tekstivirheiden pistävän silmään teitä, joilla ko. häiriötä ei ole. Puolustelen lisäksi asiaa vielä siten, että keikkuvalla alustalla (juna, pikkubussi) tai pimeä aseman nurkka ei intensiivisyyteni tarkistaa tekstiä,  aina pärjää innokkuudelleni kirjoittaa.

Toisaalta johtihan Bill Clinton menestyksekkäästi Amerikan Yhdysvaltoja useamman vuoden vaikka hänelläkin on lukihäiriö.

29.8.2017 Poriin päin...

Eilen Turussa 120 päinen kuulijakunta ja ihan erilainen jäsenilta. Kiersimme, kaikki ehdokkaat, yhteensä 12:ssa pöydässä jäsenten tentattavana. Kysymykset olivat meille jäsenten arjesta kumpuavia ja äärettömän hyviä! Parasta koko kierroksella on ehdottomasit ollut se, kun pääse keskustelemaan ihmisten arjesta. En haluaisi koskan  olla puheenjohtaja, jota kierrätetään jäsenistöä tapaamassa kuin palkinto sonnia, haluan ehdottomasti olla lähellä arkea Teitä varten.

Turussa nousi huoli usemman lastenhoitajan suulla siitä ,kuinka heidän käy Sote uudistuksessa, kun he jäävät työntekijöiksi peruskuntiin. Unohtaako Tehy heidät? No ei ihan varmaan unohda. Lastenkhjoitaja liitto oli 35 vuotta sitten perustamassa tätä liittoa ja liitto pysyy vahvasti matkassa tulevaisuudessakin.

Se mitä lastenhoitajat tai muut peruskuntiin jäävät Tehyläiset tarvitsevat ja haluavat otetaan herkällä korvalla vastaan. Tulkaa siis jäseniltoihin tai olkaa yhteydessä alueasiantuntijoihin,  jotta tiedetään mitä kaivataan, nyt järjestetyt tilaisuudet on jouduttu osaksi perumaan,  kun paikalle ei ole ollut ilmottautuneita.

Niin lastenhoitajien asiassa kuin Tehyläisessä muussakin edunvalvonnassa pätee 4 vuotta sitten esitetty iskulause "Sinä olet Tehy!".

Mikäpä olisikaan uudella puheenjohtajalla parmpana selkänojana neuvottelupöydässä kuin huikea vaaliaktiivisuus. Se kertoisi neuvottelupöydässä vastapuolelle sen, että ne Tehyläiset on aktiivisia ja ne on TOSISSAAN!

28.8.2017 Matkalla Turkuun

Takana mitäpäs muutakaan, kuin Tehyläistä edunvalvontaa, viikonloppuna. Aivan äärtttömän hienoa edunvalvontaa ihanissa puitteissa Kapeenkosken rannalla Äänekoskella. Koolla oli noin 50 Keskisen Suomen ao-aktiivia, muistelemassa vanhaa ja pohtimassa uutta tulevaa syksyä.Kiitos teille kaikille hienoista hetkistä.

MUTTA, tässäpä kysymys, jonka sain mesen välityksellä. Ajattelin, että laitan vastausta tänne näkyviin:

"Useamman teidän Pj-ehdokkaan haastatteluissa tai lausunnoissa on tullut ilmi, että haluatte edunvalvonnan olevan nykyistä näkyvämpää ja kuuluvampaa. Tähän viitaten haluaisin kysyä, kuinka näet edunvalvontatyön onnistuneen taannoisessa ns. yleistyöaikamuutosessa? Tällöin Tehyn jäseniin kohdistui kohtuullisen laaja työaikamuutos. Esim. Keski-Suomen shp:ssa työnantaja puhui avoimesti lisäresurssista.Mielestäni kyse on samoin lisäresursseista , eli palkan alennuksesta, vaikka asiaa voidaan kiertää termein.Prosenttena puhutaan minun matematiikalla noin kuudesta. Plus Kiky.

Onkohan vastaavaa takkiin ottamista Tehyn historiassa ollut?

Eli miten meni, miten olisi pitänyt mennä ja ennen kaikkea kuinka puheenjohtaja lkaudellasi asiaa pyrittäisiin korjaamaan ?"

Hyvin ei mennyt ei, sitä olen aivan samaa mieltä. Siitäkin olen samaa mieltä, että näin työnantaja sai kaipaamaansa lisäresurssia noin 2½ h viikkoon ja vastaavasti kaikki ne henkilöt, jotka siirrettiin yleistyöaikaan saivat palkan alennuksen.

Tiedän, että paikallisesti esimerkiksi KSSHP:ssä luottamusmiehet tekivät kaiken voitavansa, mutta asiat törmäsivät tähän paljon viljeltyyn "työnantajan direktio-oikeuteen". Meillä ei ole yhteistoimintalain mukaista tasavertaista neuvottelumahdollisuutta,koskaan olemassa, niin kauan kuin työnantja käyttää tuota direktio-oikeuttaan.

Tässä kohden luottamusmiehet vetosivat  mm. työntekijöiden tasavartaiseen kohteluun eri yksiköissä, mutta eipä sekään tuottanut tulosta. Työntekijät itsekin olivata asian suhteen aktiivisia, mutta se tuntui olevan punainen vaate vastapuolelle.

Me emme neuvottelupöydässä nykyisen yt-lain mukaan ole tasa-arvoisia . Neuvottelut lakimuutoksista ovat käynnissä, mutta sieltä tihkuneet tiedot eivät ole kannaltammme pelkkää asioiden parantamista.

Paikallista sopimista haluaa vastapuoli lisätä, mutta niin kauan kun sopiminen on tämän tapaista, en halua paikallisen sopimisen lisääntyvän.Poikkeuksena tietenkin ne sopimukset, joissa paikallisesti sovitaan paremmin kuin pohjasopomuksissa.

Puheenjohtajana velvollisuuteni on nostaa näitä epäkohtia esiin aktiivisemmin. Olla kaikilla tavoin aktiivisempi, tukea paremmin paikallista neuvottelijaa ja jäsentä. Tehtävänäni on kiinnittää huomio tämän sanan "direktio-oikeus" käyttöön lainvalmistelun aikana.

Puheenjohtajan arvovallalla haluan olla mukana ratkaisijana, myös näissä paikallisissa "pöllöyksissä". Puheenjohtajalla on  käytössään  iso toimiva organisaatio, jota tulee käyttään siten, että jäsen saa  vastinetta jäsenmaksulle.

23.8.2017 Kuopion jäsenilta

Matkalla Joensuusta Kuopioon luin omasta työsähköpostistani vartija raportteja. Kuten niin monessa muussakin Suomen päivystysessä, myös meillä, vartija ja poliisikin kuuluvat osaksi  tätä "moniammatillista" työryhmää terveydenhuollossa.

Miksi nykyään on arkipäivää uhkailut hoitohenkilökunnan koskemattomuutta kohtaan tai potkut tai nyrkin heilautukset, pureminen jne jne. Miksi ainoa tapa reagoida väkivaltatilanteisiin on Hai Pron tekeminen käynti mahdollisesti päivystyksessä kesken työvuoron,vammoja näyttämässä ja sitten taas takaisin "riviin".

Hyväksyttäisiinkö samanlaista asiakaskäyttäytymistä jollain muulla alalla?

Erityisesti väkivalta työssä,  jäi minua kaivelemaan, kun Kuopiossa sain juttelukaverikseni hoitajan, joka tekee työtään sydämellään, mutta oli joutunut vaihtamaan rakastamansa työtehtävät  toiseen, koska oli työssään joutunut puukotuksen uhriksi, asiakkaansa toimesta!

Kun uteliaana kysyin, kuinka työnantaja oli häntätilanteessa  tukenut, ei silmäkulma hoitajalla säilynyt kuivana. Eipä juuri ollut apua tullut, eikä hän myöskään ollut uskaltanut tapahtumasta syytettä nostaa. - Niin yksin on hoitajaparka, silloin kun syyte väkivallan teosta pitäisi nostaa. Valitettavan vähän näihin tilanteisiin on työnataja tukeaan antamassa. Ei sen enempää tule lainopillista apua, kuin mitään henkistäkään apua  työnantajan suunnalta.

Tämä on taas yksi niitä asioita, joita meidän on itse nostettava esille, ei voi olla niin että potkut puremiset ja uhkailut kuuluvat "luontais etuihin" työpaikolla. On löydyttävä tiukat keinot puuttua tilanteisiin ennakoivasti ja vahingon sattuessa työtekijä ei saa jäädä yksin.

Kiertueella on kaikissa paikoissa noussut hyvin vahvasti esiin työolosuhtet meidän työpaikoilla. On olut todella silmiä avaavaa miten suuri merkitys toimivalla työsuojelulla on. Jotenkin vain tuntuu, että onko työsuojelulla riittävästi tehokkaita pelimerkkejä edellisen kaltaisten tilanteiden hoitoo

22.8.2017

Joensuun jäsenilta, paikalla aktiivinen kyselevä porukka. Yleisö kysyi rohkeasti asioita joihin he omassa elämässään kaipasivat vastauksia, juuri tälläistä kaivataan !

Esille nousi esimerkiksi vahvasti koulutuspolitiikka sote polella.  Joensuulaiset nostivat keskusteluun  ammattikorkeakoujen säästöt  opetuksesta Koulut sysäävät yhä enemmän koulutusvastuuta luokista kentälle, harjoittelujaksoille.

Olen vankasti sitä mieltä, että alamme on täynnä ns. käsityöammatteja. Käden taidot ovat paljon tärkeämpiä uuden alalle tulijan hallita, kuin tieteen tekemisen taito.  Vastavalmistunut sairaanhoitaja tarvitsee kädentaito tietoa, siitä kuika esimerkiksi nenämaha letku laitetaan tai miksi sydämen vajaatoiminnassa balanssin lasku on tärkeää. Hän ehii urallaan perustaidot hallittuaan, perehtymään tieteen tekemiseen tai tieteellisten julkaisujen etsintään. Ensin hänen on kuitenkin hallittava perusteet. Säästetään ennen tieteen tekemisessä kuin taitojen opettamisessa KOULUISSA.

Ei siis enää lisää kolutussäästöjä, eikä siirretä vastuuta opettamisesta työpaikka harjotteluihin.

Emmehän voineet olla sivuttamatta Siun sotea, kun "pääkallopaikalla" olimme! Kuulimme, että  Siun soten, tulisi saada aikaan 7 miljoonan euron säästötavoitteet loppuvuoden aikana. Täysin utopistinen tavoite. Perimmäinen syy, budjetin täydelliseen epäonnistumiseen  on terveydenhuoltoalan perisynti,  alibudjetointi.

Vinkiksi alibudjetin korjaamiseen heittäisin, että  ei kannata lomauttaa ainakaan tuottavaa henkilökuntaa, sillä sitten loppuu Siun sotesta tulot ja seutukunnalta terveys.

21.8.2017

Henkilökohtaisesti hyvin rankan viikonlopun jälkeen, esikoisen muutto pois kotoa Tampereelle opiskelemaan, oli vuorossa kotikylän jäsentilaisuus.

Jyväskylässä eli kotikylässäni yleisöstä nousi esiin seuraava kysymys: Mikä on strategiasi puheenjohtajana turvata tulevaisuudessa koulutetun sosiaali ja terveydenhuollon ammattialisen edunvalvonta yksityissektorilla tai julkisellasektorilla?

Minun vastaukseni oli erittäin hyvään kysymykseen tämä: Meidän on rohkeasti ryhdyttävä työstämään samanlaista sopimuspohjaa, kuin esimerkiksi lääkäriliitolla on omien jäsentensä edunvalvonnassa.

Meillä on oltava sopimus, joka tulevaisuudessa turvaa  työntekijöiden saman arvoisen kohtelun yksityispuolella, valtiolla tai julkisella puolella työskennellessä. Tälläinen sopimus suitisi sitä työntekijöiden etujen polkemismahdollisuutta kaikkialla. Työehtomme eivät enään olisi kauppatavaraa, jolla saavutetaan voitto kilpailutuksessa. Samalla tavalla lääkäriliitto on turvannut jäsentensä aseman, työskentelivätpä he sitten julkisella tai yksityisellä puolella.

Tämä on suuri tehtävä, mutta tätä varten olen valmis tekemään työtä!

17.8.2017 Tilipäivän jälkeinen päivä, loppukuu, "katsotaan sitten taas ens tilistä"- aika on alkanut!

Eilen Oulussa nousi esiin julkisen terveydenhuollon ja yksityisellä toimivan Tehyläisen työtekijän edunvalvonta.Mielestäni Tehyssä me kaikki olemme edunvalvonnan silmissä todella tärkeitä, yhtä tärkeitä! Ei ole eroa sillä kenelle töitä teet, aina saata Tehystä apua.

Olemme viimevuosina toistuvasti olleet kuitenkin sen tosiseikan edessä, ettei yksityiselle puolelle ole saatu tervittavaa määrää aktiivisia toimijoita. Luottamusmiehiä esimerkiksi tarvitaan yksityispuolelle lisää. Meillä Suomessa on järjestäytymis oikeus niin yksityispuolen työntekijöillä kuin kuntapuolellakin. Pidetään huolta siitä, että myös yksityispuolella on samanlainen järjestäytymisaste ja järjestäytyminen, kuin siellä julkisella.

Tänään Rovaniemi vuorossa, odotan innolla hyvää keskustelua kanssanne...

16.8.2017 TILIPÄIVÄ!!

Eilen Kajaanissa vietimme mukavan jäsenillan,kiitos siitä kaikille mukana olleille ja panelin järjestäjille.Kajaanissa Tehyläiset jäsenet eivät vain kuunnelleet, mitä meillä puheenjohtajaehdokkailla oli kerrottavana, vaan aktiivisesti ottivat osaa keskusteluun, kertoivat mitä heille kuuluu ja mikä paikallisesti mietityttää.

Erityisen huomion sai keskustelussa palkkaus. Meidän pallka järjestelmät, kun ovat aika aikansa eläneitä. Esimerkiksi Kajaanissa paikallinen luottamusmies nosti esimiesten palkkojen korjaamisen tukkivan koko palkitsemisjäresimiehen jestelmää. Perinteisesti esimies on nauttinut yksiköiden suurinta peruspalkkaa, kun esimiesten palkka on rajaamassa työntekijöiden palkkakehitystä ollaan pattitilanteessa eikä mikään liikahda!

Palkkojen korjaantuminen "hissi ilmiöllä" on varmaan monille tuttu. Ensin nostetaan yhden, tässä tapauksessa esimiehen palkkaa ja sitten palkka vetää hissin tavoin perässään muidenkin palkat ylös. Nyt vain on niin, että hissi on jumissa ollut jo vuosia.

Kaksi asiaa, jotka nousivat keskusteluissa palkkauksesta esiin ja jotka haluan vielä esiin nostaa,  olivat mielestäni nämä: puhukaa avoimesti palkoistanne myös niille, jotka kuvittelevt tietävänsä, että hoitajilla on hyvät palkat. Toinen asia palkoista oli se, että älkää olko kateellisia huonoista palkoista toisillenne vaan vaatikaa yhdessä parannusta!

15.8.2017

Suomi on suuri maan ja kaikkia sen kansalaisia on palveltava tasavertaisesti ja kaikilla sen kansalaisilla on oltava tasavertaiset oikeudet.

Kannatan ehdottomasti,  että suuren maamme liikenteen turvaamiseksi jatkossakin on olemassa tukevat valtio-nimiset hartiat.Toivon ehdottomasti, että jatkossakin veturimiehet heiluttavat kättään valtion vetureista kaikilla junaosuuksilla.Siksipä oikein paljon terveisiä teille lakkoilevat veturimiehet ja onnea taistoon!

Tänä aamuna jouduin turvautumaan toisen suuren valtionyhtiön Finnairin, kuljetuspalveluihin matkalla kauas kotoa "Kajjaaniin". Koska kuten sanoin tuossa alussa maassa tulisi olla myös taraveroiset kansalaisoikeudet, miksi näin ei kuitenkaan ole?

Ei Kajaanin hoitaja, saatuaan tarpeekseen säästämisestä työehtojen heikennyksestä voi lakkoilla, meillä tätä oikeutta ei ole.

Vaikka lakko on äärimmäinen keino, silloin kun puhe ja neuvottelu ei auta, olisi keinon oltava mahdollinen kaikille!